Päivitys

Pahoittelen hiljaiseloa. Ollut kiirettä ja lisäksi sain hiljattain suru-uutisia, koskien erästä ystävääni johon aikoinaan tutustuin tämän kirjoitus harrastuksen myötä netissä. Tämä henkilö itseasiassa auttoi myös Chrisin henkilöhahmon kehittämisessä; silloin käytin tarinoiden avuksi toisinaan roolipeli kirjoittamista ja osaan kohtauksista nämä meidän väliset kirjoittelut olivat pohjalla. Meillä oli myös yhteinen tarina, joka jäi kesken. Kun saan jäsennettyä ajatukseni, kenties kunnianosoituksena ja surun käsittelynä hyödynnän hänen luomaa hahmoa myöhemmin.

Tämä vuonna olen jo kokenut menetyksiä muutaman, ne ovat aina raskaita, mutta etenkin silloin kun ne tulevat yllättäen ja koskevat sellaisia, joiden luonnollinen aika mennä ei vielä olisi ollut. Onneksi aina jää muistot, niitä ei kukaan vie. ❤

Joka tapuksessa, päätin nyt julkaista tämän uuden osan Vaiti tarinaan pyöriteltyäni sitä hyvän tovin. Ja edelleen muistutan että nämä luvut on jollain tapaa raaka versioita joihin saatan käydä tekemässä enemmän tai vähemmän muutoksia tarinan edetessä. Pyrin myös pian lisäämään alkuperäisen englanninkielisen version tänne. Kiitos, jos jaksat kommentoida. ❤

2 vastausta artikkeliin “Päivitys

  1. Hei Kolgrim! Sydämeni itkee menetyksiesi vuoksi! 😢 Mietinkin jo, mitä sinulle kuuluu, kun ei kuulu mitään!

    Se on valitettavasti tiedossamme, että jokainen meistä kuolee jossain vaiheessa, mutta sitä ei kuitenkaan ymmärrä, miksi sellaiset rakkaamme lähtevät joiden kuuluisi vielä nauttia elämästä.
    Silloin kun ystäväsi tulevat mieleesi, niin itke kun itkettää, naura kun naurattaa. Varsinkin silloin, kun mieleesi tulee jokin ihana, hassu, hauska muisto ystävistäsi. Suremistasi et voi nopeuttaa, sillä on oma tahtinsa, oma aikansa.
    Juttele vaikka muiden läheistesi kanssa ja tee jotain joka helpottaa oloasi. Ja muista pitää myös itsestäsi huolta!
    Niin kuin itsekin sanot, muistot ovat pysyviä, niitä ei kukaan sinulta vie. Uskon, että rakkaasi lähettävät sinulle viestejä monin eri tavoin, saatat tuntea heidät lähelläsi tai nähdä unta heistä. Lohduttavat sinua surussasi.

    Toivon sinulle voimia surussasi, lämpimän halauksen kera. Toivottavasti löydät sanoistani jotain lohduttavaa.

    Tykkää

    1. Kiitos Anita! ❤
      Tämä uutinen tosiaan oli tosiaan raskas ottaa vastaan. Hän oli menehtynyt jo vuosi sitten, mutta sain asian selville vasta hiljattain, kun uskalsin alkaa selvittää asiaa. Olin jo aavistellut pahinta, kun hän ei enää vastannut viesteihini, mutta halusin viimeiseen asti uskoa että hiljaisuudelle olisi toinen selitys. Tosi elämässä näimme vain kerran, mutta silloin vietimme kokonaisen viikon tiiviisti yhdessä ja kuvittelin aina että näkisimme vielä uudestaan, kun ruuhkavuodet helpottaa. Nuorempana viestittelimme lähes päivittäin, viime vuosina harvemmin, mutta kuitenkin säännöllisesti. Suru tulee ja menee, välillä se on helppo sivuuttaa ja sitten tulee mieleen joku juttu josta olisi mukavaa kertoa hänelle tai kysyä mielipidettä. Itseasiassa näin juuri viime yönä unta hänestä, jossa halasimme toisiamme pitkään ja saimme vaihdettua muutaman sanan ennen kuin heräsin, se oli kummallisen lohduttavaa vaikkakin herätessäni toivoin että uni olisi kestänyt pidempään.
      Kiitos vielä osanotosta!

      Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s