38.RSS

Kommentti: Pahoittelen, että päivitys kesti! Töissä on ollut kiire. Olin kirjoittamassa lukua Markon näkökulmasta, mutta sen työstö on ollut vähän hitaampaa ja päätin, että kääritään tämä Kimin kuvio nyt kasaan ja samalla saan lisäaikaa tuolle Markon jutulle. Toivon, että saan pian tämän tarinan valmiiksi.

Tein parhaani taantuakseni jälleen sille kakskyt jotain tasolle tätä lukua kirjoittaessani ja se on lähes kokonaan näpytetty tämän aamupäivän aikana. Täysin rennolla mielellä  kirjoitettu ilman odotusta suuresta kirjallisesta lahjakkuudesta = ihanaa aivojen nollausta 🙂

Kiitos, peukutuksista! Laittakaa, jos tykkäätte, nekin piristävät. Kommentteja tietenkin toivoisin myös, kuten aina 🙂

************* 

Kommentti: Pahoittelen, että päivitys kesti! Töissä on ollut kiire. Olin kirjoittamassa lukua Markon näkökulmasta, mutta sen työstö on ollut vähän hitaampaa ja päätin, että kääritään tämä Kimin kuvio nyt kasaan ja samalla saan lisäaikaa tuolle Markon jutulle. 

Tein parhaani taantuakseni jälleen sille kakskyt jotain tasolle tätä lukua kirjoittaessani ja se on lähes kokonaan näpytetty tämän aamupäivän aikana. Täysin rennolla mielellä  kirjoitettu ilman odotusta suuresta kirjallisesta lahjakkuudesta = ihanaa aivojen nollausta 🙂

Kiitos äänistä ja kommentoinneista!

************* 

Kim:

Herään uuteen aamuun hymy huulillani, käännähdän kyljelleni ja katson miestä mun vierellä. Yuri avaa silmiään, katsoo muhun ja hymyilee lämpimästi ennen kuin hivuttautuu lähemmäksi ja kietoo kätensä mun ympärille.

”Huomenta”, se kuiskaa.

”Huomenta”, vastaan enkä voi lakata hymyilemästä. Yuri koskettaa mun kasvoja hellästi.

”Mikä olo?” Se kysyy irrottamatta katsettaan musta.

Oven takaa kuuluu pieni vinkaisu, kuonon varjo heijastuu oven alta, naurahdan hieman; joku kaipaa huomiota.

”Hyvä, täydellinen”, kuiskaan vastaukseni. Edellisenä yönä menetin loputkin neitsyyteni rippeet. Tiedän mitä on ottaa ja antaa ja se kaikki oli ihan hemmetin mahtavaa. En ole koskaan tuntenut mitään tällaista ketään kohtaan, en edes Jesseä ja se on ihan todella paljon sanottu. ”Entä sulla?” Kysyn ja Yuri nojautuu suutelemaan mua.

”Mahtava…” Se kuiskaa.

 Oven takaa kuuluu tassun raapaisu ovea vasten, Domi vingahtaa anovan kuuloisena ja Yuri hymähtää. ”Hm… niin houkutus kuin olet… On velvollisuus…” Se virnistää. Sen suomen kieli ei aina ole ihan täydellistä, mutta mulle se on! ”Käytän sen ulkona. Teen aamupalaa. Jää tähän, lepää.” Se sanoo, painaa suukon mun poskelle ja könyää ylös. Katselen virnistellen sen aamuerektiota, häpeilemättömästi ahmien sen täydellistä vartaloa katseellani vielä hieman epäuskoisena, että tää on todellista ja olen harrastanut koko yön seksiä tuon täydellisen miesjumalan kanssa, vaikka ite oon tämmöinen… kaukana täydellisestä. Silti, jotenkin Yuri on onnistunut huijaamaan mun oloni täydelliseksi!

Se katsoo mua vetäessään collegehousujaan jalkoihinsa, vilkaisee erektiotaan ja sitten mua. ”Tähän vielä palataan.” Se virnistää.

”En malta odottaa”, kuiskaan. Yuri vetää teepaidan ylleen ja avaa oven, jolloin innokas koira hyökkää välittömästi sen jalkoihin, pomppien innokkaana sitä vasten, pölyhuiskan pehmoinen häntä vispaten edestakaisen. Yuri mutisee sille jotakin venäjäksi, kumartuen rapsuttelemaan sitä. ”Voisinhan mäkin tulla?” Mietin ääneen, kun se houkuttelee Domia ulos huoneesta.

Yuri hymyilee lempeästi. ”Lepää vielä. Mulla suunnitelmia meille… Lepää niin jaksat.” Se sanoo ja iskee silmäänsä ennen kuin poistuu huoneesta ja sulkee oven perässään. 

Hymyilen kuin mielipuoli, ääk, ei tää ole todellista!? Miten noin ihana mies voi haluta olla mun kanssa? tunnen hieman arkuutta sisälläni ja jotenkin sekin tuntuu kummalla tavalla hyvältä, koska… olin Yurin kanssa! Se oli mun sisällä ja mä sen ja hitsi. Pidin siitä molemmin päin! Ja haluan lisää ja lisää ja… Mulla on jo nyt ikävä sitä. Apua… perhoset lentelevät pitkin mun vatsanpohjaani törmäillen toisiinsa vailla suuntaa.

Voiko tästä tulla mitään? Haluaako se tästä tulevan? Entä jos se on kuitenkin vain seksiä, jos sillä on muitakin ja?! Äh, vainoharha iskee, en uskalla luottaa, että voin olla näin onnekas, pelkään jonkun pilaavan tän onnen. Tajuan, että haluaisin sen mun poikaystäväksi, haluan olla sen enkä kenenkään toisen.

Kuulen mun kännykkäni äkisti soivan jossain, vilkaisen kelloradiota yöpöydällä; 9.32 nousen hieman haparoiden ja etsin puhelimeni vaatteideni seasta; äiti… Ah, niin, oli puhetta jostain perhepäivällisestä… Hitsi… 

”Mm.. huomenta”, vastaan ja etsin boksereitani lattialta.

”Huomenta Kim!” Äiti tervehtii pirteänä. ”Kai sinä muistat päivällisen tänään?” Se kysyy.

”Öh, joo… Monelta?”

”Tule viideksi. Minulla on iloinen yllätys, Birgitan perhe tulee myös!” Äiti julistaa ja tunnen ahdistuksen kouraisun rinnassani jo aavistellen ennen kuin äiti sen sanoo. ”Ja Johan myös”, se sanoo äänensävyllä, joka on häiritsevän vihjaileva.


”Ahaa…” Rapsuttelen päätäni hämilläni. Siitä tulee epäilemättä kiusallista. ”Pikkulinnut ovat laulaneet, että olette tapailleet…” Äiti ei malta olla jatkamatta ja tiedän sen päässä vilisevän mielikuvia joistain kiusallisista homokihlajaisista tai jotain… Samalla mun päässäni toistuu Johanin sanat; ”Vielä kun laihtuisit vähän, olisit täydellinen.” Mun mieliala laskee väistämättä.

”Ei se nyt sellaista ole.” Sanon hieman empien. ”Ei me…”

”Pian Kim, pian!” Äiti hihittää ja pyöräytän silmiäni. ”Nähdään illalla!” Se päättä puhelun ja katson kännykkääni, jonne on tullut viesti Johanilta edellisenä iltana.

”Olet ollut ajatuksissa. Olen kirjoittanut uuden runon, näytän sen huomenna, kun nähdään päivällisellä vanhempiesi luona.” -Voi luoja, ajattelen. Ajattelin jotenkin, että sekin olisi tajunnut, että ei meistä nyt mitään suurempaa romanssia tule. Se on vielä kiinni sen exässä ja pitää mua vähän harmillisen pullukkana. Hieman lannistuneena vedän bokserit jalkaani ja hiivin kohti kylpyhuonetta tyhjentääkseni rakkoni. Pitäisi peseytyä myös, mutta en ole varma missä pyyhkeet on ja tuntuu kiusalliselta penkoa toisen kaappeja.

Pestessäni käsiäni, kuulen etuoven käyvän, koiran tassujen ääni parketilla, ulkovaatteiden kahinaa. Avaan varoen kylpyhuoneen oven ja kurkistan eteiseen. Yuri katsoo muhun.

”Eikö nukuttanut?” Se kysyy. Suojaan yhä vartaloani ovella, koska yhtäkkiä olen jälleen liian tietoinen omasta ylipainostani.

”Haluaisin käydä suihkussa? Sanon ja hymyilen hieman ujosti. Domi tulee häntä heiluen lähemmäksi ja työntyy ovenraosta nuuskuttamaan mun jalkoja, kerjäten rapsutuksia, joita mielelläni sille annan. polvistun koiran tasolle rapsuttamaan sitä, jolloin saan välittömästi märkiä pusuja kasvoilleni.

”Domi”, Yuri toruu lempeällä äänellä. ”Ei Kim tuollaista pesua pyytänyt.” Se naurahtaa, ovi on avautunut jo enemmän ja katson siihen hymyillen.

”Ei mua haittaa.”

”Domi tuntee hyvät tyypit. Ei tykkää kaikista.” Se sanoo, avaa kaapin oven käytävällä ja kaivaa mulle pyyhkeen sieltä. ”Saanko tulla suihkuun mukaan?” Se kysyy ovela ilme kasvoillaan ja jostain käsittämättömästä syystä punastun, vaikka ollaan jo tehty kaikenlaista yhdessä. Nyökkään ujosti ja nousen. Yuri lähestyy ja sanoo jotain Domille osoittaen kohti olohuonetta, jonne se lopulta kuuliaisena suuntaa, jääden istumaan olohuoneen oviaukkoon niin, että näkee meidät.

Yuri sulkee oven meidän perässä ja ryhtyy riisuutumaan, pitäen katseensa mussa. Hitto se on hyvännäköinen! Pitelen pyyhettä rintaani vasten ja toivon tuhannen kerran, että mun vartalo olisi yhtä kuuma.

Kun se on alasti, se lähestyy, mun katse harhailee sen jalkoväliin, sen penikselle, joka alkaa jo osoittaa heräämisen merkkejä ja puna mun kasvoilla syvenee, tunnen oman kiinnostukseni heräävän. Seistään nenätysten ja se ohjaa pyyhkeen mun käsistä pesukoneen päälle ennen kuin puskee mut sitä vasten, suudellen mun kaulaa. Huokaisu pakenee mun huulilta, epäröiden lasken käteni sen kiinteille pakaroille samalla, kun se laskee mun boksereita alas.

Hitsi se saa mut kovaksi ja nopeasti. Se tuo huulensa mun omille, maistuu hieman röökille, mutta mua ei ällötä se yhtään. Samalla murehdin, että jos maistunkin itse pahalle, jos mun hengitys haisee tai jotain, mulla ei ollut hammasharjaa mukana, pyysin illalla purkan, mutta eihän se hammasharjaa täysin korvaa ja… Yuri suutelee mua kuitenkin niin ahnaasti, että pian mun murheet unohtuu. Sen vahvat käden kourii mun pakaroita ja se ohjaa mut kohti suihkukoppia.

Se koskettaa mua tavalla, joka onnistuu vakuuttamaan mulle, että jostain täysin järjettömästä syystä se saattaa todella pitää mun vartaloa kuumana.

Lämmin vesi meidän ympärillä, Yurin vahvat, taidokkaat kädet mun vartalolla. Hyväillään toisiamme käsin ja suudelmin ja se riittää molemmille saavuttamaan huipennuksen. Orgasmi jättää mun oloni raukean rennoksi, hymyilen onnellisena nojautuessani siihen. Voisipa se olla mun kokonaan. -mietin, sen kädet hyväilee lempeästi mun alaselkää.

”Voit odottaa makuuhuoneessa niin teen meille aamupalaa”, se kuiskuttaa ja kääntää suihkuhanan kiinni ennen kuin ojentaa mulle pyyhkeen ja auttaa kietomaan sen mun ympärille. Kai tässä täytyy joku juju olla, ei kukaan ole noin täydellinen? – Mietin itsekseni, mutta päätän hiljentää ajatukseni ja nauttia tästä niin kauan kuin voin.

”Saisinko auttaa?” Ehdotan.

”Jos haluat”, se nyökyttää ja kuivaa itsensä.

Myöhemmin keittiössä katselen, kun se häärii hellan ääressä tekemässä munakasta, samalla kun pilkon itse vihanneksia. Tällaisesta olen haaveillut niin pitkään, että olisi joku, jonka kanssa viettää laiskaa sunnuntaita ja kokkaillen. Mun ajatukset harhailee ja mietin jääkö se vain täksi hetkeksi? Se ei välttämättä halua syvempää ja se ajatus tekee mut surulliseksi. Domi tarkkailee meitä silmäkovana makupalojen toiveissa.

”Minkälainen perhe sulla on?” Kysyn, kun istutaan aamupalapöydän ääressä.

”Vanhemmat on eronnut. Äidillä suomalainen mies, niillä yksi tyttö, mun sisko nyt viisitoista. Isä Venäjällä ja sillä uusi perhe, kaksi poikaa, veljiä.” Se hymyilee. ”Sun perhe?” Se kysyy.

”Yksi sisko, nuorempi, se on kahdeksantoista. Vanhemmat on yhdessä.” Oon hetken hiljaa ja otan haarukallisen suuhuni. ”Tietääkö sun perhe …että?”

”Oon homo?” Se kysyy ja nyökkään. Se on hetken hiljaa. ”Isän kanssa mennyt välit. Ei olla puhuttu, kun sai tietää. Täti Venäjällä, pari ystävää on ok, niitä käyn katsomassa. Muuten Njet. Täällä parempi. Isäpuoli ok. äiti ok. sisko ok.” Katson siihen surullisena, sen aiempi hymy on muuttunut vakavammaksi, selvästi sitä harmittaa välirikko, eikä se ole ihme. Oon onnekas, että omat vanhemmat hyväksyy mut, vaikka välillä vetääkin sen hyväksymisen rajat äärimmilleen hieman rasittavalla tavalla. ”Entä sun veljet?” Kysyn varovasti.

”Ovat seitsemäntoista ja toinen… sinun ikä”, pikainen haikea hymy käväisee sen huulilla. ” Eivät hyväksy, ei tykkää, ei tekemisissä.” Se sanoo ja kohauttaa olkiaan. ”On mitä on.” Se ottaa haarukallisen ruokaa, pureksii hiljaisena, kunnes katsoo mua. ”Sinun perhe tietää?”

”Joo”, nyökyttelen. ”Ne on ok. Äiti jopa järjesti sokkotreffit.” Naurahdan ja se katsahtaa muhun kysyvänä. Puraisen huultani epäröiden. ”Ystäväperheen poika, kaksviis, me… käytiin ulkona mut…” Katson siihen ja punastun. Sydän hakkaa nopeasti. ”M-mä tykkään susta.” Saanänkytettyä ja siirtelen hermostuneena munakasta lautasellani. Yurin huulet kääntyy vastustamattomaan hymyyn.

”Mäkin tykkään susta”, se tunnustaa ja hymyilen niin hulluna, että tunnen, kuinka miltei halkean. Poskia kivistää, punastun. ”Domikin tykkää”. Se lisää ja vilkaisen koiraa, joka on parkkeerannut pöydän ääreen ja katsoo meitä molempia vuoroin toiveikkaana. ”Olisi kiva, jos… oltaisiin…”Se aloittaa ja katsoo mua tavalla, joka saa mun jännittyneen ja toiveikkaan sydämen lyömään entistä kiihkeämmin. ”jos… Ei tapailtaisi muita?” Se lopulta sanoo ja mun on vaikea uskoa sitä todeksi.

”Ai, O-oikeasti?” en voi olla kysymättä ja se näyttää hetken hieman säikähtäneeltä.

”N-niin?” Se sanoo. ”Siis jos… ok?”

”Että oltaisiin poikaystäviä?” Hengähdän jännittyneenä ja se hörppäisee mehuaan ja nyökkää taitaa jopa punastua?? -Vau, siis minäkö? -Minä! Pullukka Kim ja jumalainen adonis, tuijotan sitä suu ammollaan ja mietin, tuleeko kohta, joku nurkan takaa, vaikka Joni ja nauraa räkäisesti ja … Yuri raapii niskaansa.

”Onhan tää äkkiä…” Se mutisee. ”Jos… sulla oli se, joku toinen ja…?”

”Ei, ei! Haluan! Tai siis haluatko sä? Siis oikeastiko? Minä? Mun kanssa?” Kuulostan idiootilta ja punastun entistä tomaatimmaksi. Se naurahtaa.

”Joo, sun kanssa.”

Hyvin epämiehäkäs ääni pääsee mun huulilta ja tuon käteni vaientamaan itseni. ”Mut… sähän saisit vaikka kenet?” En voi olla miettimättä ääneen. Se kurtistaa kulmiaan.

”Mä haluat sut, sä oot ihana”, Yuri vakuuttaa.

”Mä oon pullea…” Puren huultani. Ole nyt jo hiljaa Kim! -Ääni mun mielessäni kuiskaa. Kohta se ei enää halua sua, jos jatkat. Yuri kuitenkin hymyilee.

”Sä oot ihana, tollasena kun oot.” Se vakuuttaa ja nousee, kävelee mun luokse ja vetää mut hellästi jaloilleni. ”Haluan sut.” Se vakuuttaa.

”E-entä jos laihdun?” Kysyn ja se naurahtaa.

”Haluan silti.” Ja miltei haluaisin kysyä; entä jos lihoon? Mutta onnistun vaientamaan itseni ja otan vastaan suudelman, jonka Yuri antaa ja vastaan siihen samanlaisella hellyydellä. Samaan aikaan Domi katselee meitä, istuu vieressä ja katsoo uteliaana, kallistellen päätään ja lopulta, kun käännetään huomiomme siihen se ottaa innokkaana rapsutukset vastaan. Kuka olisi voinut uskoa, että voisin joskus kiittää Jonia siitä, että se oli osallisena järjestämässä mulle mun elämäni miehen? -Elämä on arvaamatonta!

Samaan aikaan tiedän, että mun äidilleni tämä voi olla kova pala ja sunnuntai illallisesta, tulee järjettömän kiusallinen. En välitä! Oon järjettömän onnellinen! Ja ennen pitkää porukat tulee hyväksymään mun raksa miehen, oon varma siitä.

ⒸKolgrim

39.luku

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s