4.lapselliset leikit

           4. Luku

Seuraavista viidestä kierroksesta Misha voitti kolme, Ivo yhden ja toinen naisista yhden. Kuitenkin pelin lopputulos oli hyvin selvä ja Mishalla oli vaikeuksia olla hieromatta käsiään yhteen.

”No niin pikku orjani”, hän virnisti. ”Valmiina… leikkiin?”

Muut lähtivät pelialueelta, osa huokaillen pettyneinä, osa virnistellen, Ivo taputti Mishan selkää onnitellen tätä voitosta.

Ja Joni mulkoili häntä vihaisesti, hän vihasi häviämistä, etenkin nyt kun tiesi mitä se merkitsi, häviämistä Mishalle. Hän risti käsivartensa rintansa ympäri ja mökötti.

”En ole valmis, mutta minulla ei taida olla valinnanvaraa?” Hän murahti, huokaisi ja lopulta tarttui lasiinsa ottaakseen hörpyn.

”Ei sinulla taida olla”, Misha naurahti ja siemaisi omasta lasistaan katsellen Jonia merkitsevästi. ”Aluksi… kutsut minua Herraksi lopun illan, ymmärrätkö orja?”

Joni tuhahti miehen sanoille ja katsoi poispäin, Misha oli järjiltään jos uskoi hänen kutsuvan häntä herraksi, hän ei suostuisi kutsumaan ketään niin!

 “Ah, unohdin; jos orjani niskoittelee, niin rankaisen häntä”, Misha naureskeli, viihdyttäen itseään ajatuksilla äkkinäisistä rankaisuista, jotka eivät vahingoittaisi hänen orjaansa, mutta tuntuisivat nöyryyttäviltä. ”Joten rangaistukseksi…” Hän katsoi ylös kattoon kuin olisi etsinyt vastausta ylhäältä ja lopulta idea tuli hänelle, hän katsoi kakaraa ja virnisti. ”Kerrot Ivolle sinun… ensimmäisestä seksuaalisesta kokemuksestasi ja minä tarkistan sen.”  Misha varoitti.

“Oletko järjiltäsi?!” Joni tuijotti häneen. “Miten edes tarkistat sen?”

”Pyydän häntä kertomaan sanan tarkasti mitä sanoit ja usko minua, Ivo kyllä kertoo sen. Joten jos en saa tarinaa Ivolta… Keksin jotain vähemmän miellyttävää sinulle. No niin ORJA”, Misha veti pojan ylös lattialta ja työnsi kohti Ivoa. “Mene ja kerro hänelle se tarina!” Misha ei edes välittänyt olisiko se todellinen tarina, hän vain halusi nähdä veljensä yllättyneen ilmeen. ”Mehukkailla yksityiskohdilla, kiitos.” Hän lisäsi.

Joni ei voinut uskoa mokomaa paskiaista! Hän mulkaisi miestä, niin pahansuovasti kuin osasi ja toivoi että edes kerran katse voisi tappaa. Mutta ei siitä ollut hyötyä, häntä työnnettiin kohti Ivoa, joka nyt katsoi häneen odottavasti. Joni mulkaisi Mishaa uudemman kerran olkansa yli ennen kuin siirsi katseensa vanhempaan mieheen.

”No… minun pitää kertoa sinulle… ” Joni epäröi, ”hei, tämä on ihan idioottimaista! Tämä orja juttu… se ei voi olla todellista, eihän?” Joni päätti kysyä. ”Tarkoitan, että eihän minun todella tarvitse tehdä mitä hän käskee?”

Ivo hymyili pojalle huvittuneena.

”No Joni, sinä hävisit joten kyllä sinun täytyy.” Hän vastasi rauhallisesti katsellen Jonia ja miettien mitä hänen veljensä oli suunnitellut.

Joni vilkaisi kohti Mishaa, joka oli ristinyt kätensä rintansa eteen ja katsoi häntä tavalla joka tuntui sanovan; sinun on parasta tehdä se tai muuten!… Ja Joni alkoi uskoa, että tämä ei ehkä sittenkään olisi niin paha, mies voisi kyllä keksiä jotain kammottavampaa, niin hullu tämä kuitenkin oli. Joni huokaisi ja antoi periksi. 

“Hyvä on, olin 14”, Joni pyöräytti silmiään. “Ja se oli… äh… serkkuni ystävä! Okei no… olimme mökillä, serkkuni nukkui, olin hereillä ja se toinen poika oli hereillä, me hyväilimme toisiamme käsin, hänen nimensä oli Timo, hän oli vuoden vanhempi ja se tuntui hyvälle! No niin nyt tiedät, heippa!” Ja sanottuaan tämän Joni pakeni keittiöön nopeasti.

Misha katsoi veljensä ilmettä, ei kovin järkyttynyt, pian hän pyrskähti nauruun. Hän arveli että Joni oli kertonut tarinan joka oli huvittava tai kerrottu tavalla joka oli huvittava. Misha lähestyi veljeään.

”No minkälainen se oli? Hänen ensimmäinen seksuaalinen kokemuksensa?” Hän kysyi virnistäen.

 Ivo pudisti huvittuneena päätään.

“Sinä todella nautit tästä, eikö?” Hän kysyi. “No hän oli 14, mökillä, serkun ystävä, vuoden Jonia vanhempi, hänen nimensä oli Timo ja he hyväilivät toisiaan käsin.” Hän toisti, ilme Jonin kasvoilla oli ollut…! Ei sitä voinut kuvailla sanoin.

Misha avasi suunsa yllättyneenä, se oli todella toiminut! Ja tarina… se ei ollut huvittava, mutta kun otti huomioon Jonin ilmeen…

”Kyllä nautin tästä todella, kakara tulee katumaan syntejään.” Misha virnisti ja päätti jättää orjansa rauhaan kunnes keksisi tälle uuden tehtävän.

Joni tuli keittiöön mistä löysi hetkellisen rauhan. Hän henkäisi syvään ja käveli kohti boolimaljaa täyttäen lasinsa. Hän ei ollut varma mitä tekisi, osa hänestä halusi lähteä ja toinen osa halusi keksiä jotain millä maksaisi samalla mitalla sille ylimieliselle paskiaiselle. Hän ei oikeastaan ollut niin nolostunut siitä mitä oli kertonut Ivolle, mutta häntä häiritsi se, että Misha oli voittanut ja hän oli antanut periksi alistumalla typerään orjan asemaan; mikä vitsi!

Misha nautti ajastaan voittonsa jälkeen, hän joi vodkaa ja jutteli Ivon ja tämän ystävien kanssa. Pian hänet ylipuhuttiin etsimään hänen orjansa. Misha oli jo hetken ajatellut jättävänsä pojan rauhaan, mutta tässä hän nyt oli; matkalla kohti keittiöttä etsiäkseen Jonin, idea jo mielessään siitä mitä laittaisi tämän tekemään.

”Oi orjani…” Hän kutsui astuessaan huoneeseen ja näki tämän, Jonin selkä oli käännettynä häneen ja ainoa tapa millä poika noteerasi hänen tulonsa, oli lyhyt katse hänen olkansa yli ennen kuin keskittyi takaisin juomaan jota piteli käsissään. Hän ei siis vastannut? Halusiko hän tosiaan…”Janoat rangaistusta noin kovin?” Misha kysyi. “Tällä kertaa…” Hän näki pojan jännittyvän, tämä kääntyi ja katsoi häneen pahasti.

 ”Tällä kertaa mitä?”

”Viimeksi olit utelias siitä isosta mustasta… eikö?” Misha katsoi häneen merkitsevästi. ”Mitä jos näytät minulle miten taitavat kätesi ovat käyttäen sitä?”

Joni miltei tukehtui juomaansa ja katsoi toista epäuskoisena.

”Nyt sinä varmasti vitsailet”, hän totesi ja etsi jonkinlaista vahvistusta miehen kasvoilta. ”Luuletko että se on hauskaa? No haha!”

 Misha virnisti leveämmin, se oli juuri niin kuin hän oli kuvitellut; poika oli järkyttynyt ja epäuskoinen, mutta se ei merkitsisi mitään, hän tekisi sen!

 ”Näytänkö siltä että vitsailen?” Hän kysyi ja yritti pitää kasvonsa vakavina toistaiseksi.

Joni tuijotti häntä.

“Olet hullu”, hän totesi. “Niin se on, olet hullu, et voi odottaa että minä…” Koko ajatus tuntui oudolta ja perverssiltä Jonista. Hänen päänsä oli jo pyörällä alkoholista jonka oli juonut, hän jo mietti, josko sittenkin näki vain unta, hullua unta.

“Hullu?” Misha hykerteli ja pudisti päätään. “Ei minulla on vain…” helvetin hauskaa kyetä viimein laittamaan tuo ärsyttävä kakara oikealle paikalleen!

”Vain mitä?” Joni kysyi ja pudisti päätään kevyesti toivoen samalla pudistavansa pyörivän tunteen pois. ”Sanon silti, että se on hullua, hullua, että oletat minun vain tekevän sen,” Joni mietti mahdollisuutta kertoa Ivolle mitä hänen hullu veljensä suunnitteli ja…. hän katsoi Mishan yhä virnisteleviä kasvoja, ei, hän ei halunnut sanoa dildo sanaa Ivolle, se olisi jotenkin nolostuttavaa, hän tunsi ihonsa kuumenevan, oliko hän… punastumassa? Hän silmänsä suurenivat, hän ei punastellut!

Misha naureskeli hiljaa. ”No kuvittele mitä tahdot, taikakäsi”, hän vihjaili kohti tulevaa. ”Valmistaudu antamaan hyvä käsityö sille dildolle josta olit niin kiinnostunut viimeksi.”

”Ja mitä jos en tee niin?” Joni kysyi kohottaen kulmaansa. ”Mitä jos en tahdo ja sanon ei?” Hän ei osannut kuvitella käsittelevänsä dildoa sillä tavalla, mitä hiton järkeä siinä edes oli?

 Mishan silmät kaventuivat, se oli osa pojan rangaistusta ja hän totisesti tekisi sen!

”Sitten raahaan sinut sinne ja vannon työntäväni sen perääsi.”

Väri valahti hetkeksi Jonin kasvoilta, kuka tiesi; Misha saattoi olla tarpeeksi hullu tehdäkseen sen? Hänellä oli kummallinen ilme kasvoillaan ja… no hän totisesti mieluummin käsittelisi dildoa käsillään kuin ottaisi sen sisäänsä.

”Hyvä on sitten”, hän mutisi viimein.

“Hyvä poika”, Misha tuli lähemmäksi ja taputti hänen päätään. “Odotan sitä innolla ja nyt, suo anteeksi, mutta aion juoda vähän lisää.” Misha lähti keittiöstä ja jätti hämmentyneen teinin taakseen. Hän löysi itsensä pian osallistumasta uuteen äkillisesti improvisoituun juomapeliin.

Joni tyhjensi lasinsa, henkäisi syvään ja päätti lähteä keittiöstä myös. Ehkä, jos hän olisi onnekas, Misha tulisi tarpeeksi humalaan ja unohtaisi koko typerän dildo jutun?

 ”Mihin sinun herrasi meni? Jätti orjansa aivan yksin?” Ääni kysyi hänen takanaan ja Joni kääntyi, katsoi ylös Lukan virnisteleviin kasvoihin.

 “Hän on kiireinen saattamaan itsensä humalaan, katso…”Joni osoitti laiskasti suuntaan jossa oli viimeksi nähnyt Mishan. Mies katsoi ja nojautui seinää vasten Jonin viereen siirtäen katseensa poikaan.

”Ja kuvitella että hävisin hänelle, se on sääli.” Mies hymyili.

”Ja sinullako olisi ollut muuta mielessäsi?” Joni kysyi kohottaen kulmaansa, virnistäen häntä useamman vuoden vanhemmalle miehelle.

”Jotakin muuta totisesti, sinäkin olisit pitänyt siitä.” Mies kuiskasi ja juoksutti sormeaan pojan käsivartta pitkin, Joni katsoi tätä uteliaana. ”Mitä jos hakisin sinulle juotavaa?” Hän ehdotti.

“Kiitos”,  Joni hymyili.

“Tulen pian takaisin, älä katoa.”

”En”, Joni lupasi ja kun mies lähti, hän katsoi kohti Mishaa; mies nauroi ja joi joidenkin toisten kanssa eikä katsonut häneen päinkään. Hyvä on, se oli Mishan häpeä, Joni ei nähnyt syytä miksi ei olisi voinut jutella ja ehkä myös flirttailla Lukan kanssa.

Mies palasi pian kaksi lasia käsissään. “Ole hyvä, Joni.” 

”Kiitos”, Joni tarttui lasiin ja oli jo nostamassa sitä huulilleen kun muisti jotain ja haistoi sitä varovasti, epävarmana pystyisikö edes haistamaan jos juomassa olisi jotakin hassua. Hän maistoi varovasti, muttei huomannut maussakaan mitään poikkeavaa.

“En ole myrkyttänyt juomaasi jos sitä pelkäät.” Mies naurahti ja Joni virnisti tälle.

”Anteeksi, huono kokemus vain.” Hän sanoi rehellisesti.

”Ymmärrän, mutta ei sinun tarvitse pelätä seurassani.”

He jatkoivat juttelemista ja Luka täytti hänen lasiaan toistuvasti saaden pojan yhä vahvempaan humalaan. Joni nauroi miehen vitseille ja tuskin enää kiinnitti huomiota tämän toistuviin ja rohkeneviin kosketuksiin.

Peli oli ohitse ja Misha jätti pöydän jälleen voittajana, humaltuneempana kuin aiemmin. Hän löysi itsensä ruokailupöydän ääreltä ja nappasi muutaman voileivän täyttämään vatsansa ja auttamaan häntä kestämään alkoholia pidempään. Niin paljon kuin hän nauttikin kinkku- ja juustovoileipien mausta jotka olivat Ivon valmistamia hän huomasi pian tarkkailevansa kakaraa juomassa jotakin. Misha katseli häntä tiiviisti, Ivon ystävä Luka oli pojan seurassa, joka nyt nauroi jollekin, saaden tämän hymykuopat näkyvimmiksi, hänen poskensa punoittivat aavistuksen, huulet olivat punertuneet. Luka kosketti pojan käsivartta ja kumartui lähemmäksi, kuin haluten suudella poikaa? Misha kurtisti kulmiaan ja hieman hoiperrellen käveli pariskuntaa kohti samalla kun mietti miten sanoisi miehelle että pitäisi näppinsä erossa hänen orjastaan.

Jonin iho tuntui kuumenevan hetki hetkeltä, hänen päässään humisi, olo oli kummallisen kevyt ja hän miltei nauroi tajutessaan juuri kuinka humalassa oli. Hän tunsi kosketuksen käsivarrellaan joka sai hänet värisemään. Hän katsoi ylös miehen kasvoihin.

”Haluan suudella sinua…” Hän kuuli tämän kuiskaavan.

”Tietenkin haluat”, Hän kuuli oman äänensä vastaavaan ja virnisti, ainahan ne halusivat, kysymys vain kuului antaisiko hän? Joni käänsi päätään juuri ennen kuin huulet olisivat kohdanneet hänen omansa ja hän sai suudelman poskelleen sen sijaan. Silloin hän näki Mishan lähestyvän ja Joni hymyili tälle ajatellen kuinka seksikkäältä mies näytti. 

Misha mietti oliko sittenkin juonut liikaa, sillä hetken näytti siltä, että kakara hymyili hänelle, tavalla jolla ei ollut koskaan ennen hymyillyt hänelle aiemmin. Hän ei voinut olla hymyilemättä takaisin, hieman tiukasti, mutta se ei ollut hänen tavanomainen pahansuopa virnistyskään. Hän räpytti silmiään muutaman kerran kun Luka ärähti hiljaa ja katsoi häntä pahasti; tämä oli selvästi yrittänyt suudella poikaa.

“Tämä on minun orjani, etsi itsellesi toinen saalis ja pidä näppisi erossa tästä.” Misha murahti miehelle.

Joni katseli huvittuneena kun Luka lähti mutisten jotakin venäjäksi joka ei kuulostanut kovin ystävälliseltä. Hän käänsi katseensa takaisin Mishaan, tuntien polvensa äkkiä hieman heikoiksi.

”Iltaa herrani”, Hänen huulensa päästivät sanat vapaiksi ennen kuin hän oli ehtinyt tarkemmin miettiä niitä ja hän huomasi virnistävänsä pohtiessaan samalla miksi ihmeessä antoi Mishalle sen tyydytyksen että kutsui tätä herraksi, vapaaehtoisesti!

Misha räpäytti silmiään uudemman kerran ja mietti oliko kuullut väärin, oliko Joni tosiaan kutsunut häntä herraksi? ”Iltaa pikku orjani, onko sinulla hauskaa?” Hän kysyi ja Joni nyökkäsi hitaasti, siemaisi juomaansa ja nuolaisi sitten huuliaan.

”Ja onko sinulla….” Joni kallisti päätään. ”…Hauskaa?”

Misha nyökkäsi ensin, mutta sitten muutaman sekunnin jälkeen pudisti päätään. “No tavallaan”, hän aloitti ilman vakaumusta. ”Juomat ovat hyviä, pelit ovat hauskoja, naiset ovat tylsiä.” Ja tähän Jonin oli pakko nauraa.

”Joo, niin ovat.” Hän yhtyi mielipiteeseen ja jälleen kerran järjen hiljalleen sammuva ääni koetti muistuttaa kuinka humalassa hän oli. 

Misha katsoi ympärilleen, kohti naisia joita oli tarkoittanut ennen kuin katsoi sitten takaisin Joniin.

 ”Hm…” Hän muisti heidän sopimuksensa ja virnisti. “Ehkä on aika, että näytät minulle käsiesi taidon sillä dildolla?”

Joni nielaisi ja tyhjensi lasinsa ennen kuin kaski sen alas läheiselle hyllylle. ”Ehkä,” hän vastasi viimein ja katsoi Mishan silmiin, hän voisi keksiä jotain parempaa! Mielenkiintoisempaa, kuten näyttää sen suoraan Mishalle! Ja Joni alkoi puhtia miehen kokoa, olisiko se oikeasti pieni? Joni virnisti kun mielikuvat tulvivat hänen mieleensä.

Misha huomasi pojan virneen ja mietti sen syytä.

”Mikä sinua huvittaa noin?” Hän kysyi ja maistoi juomaansa.

”No…” Joni toi kätensä huulilleen. ”Mietin vain sinun…” Joni antoi katseensa laskeutua miehen vartalolla. ”Kokoasi.” Hän myönsi pystymättä kontrolloimaan sanojaan. Hän katsoi ylös Mishan kasvoihin ja virnisti humaltuneena.

Mishan kulmat nousivat hetkellisesti, huvittuneen yllättynyt ilme laskeutuen hänen kasvoilleen. Hän kallisti päätään ja katseli poikaa uteliaana.

”Se on enemmän kuin tyydyttävä.” Hän sanoi rauhallisesti ja hieman haasteellisesti. Joni puri huultaan.

“Onko?” Hän kysyi ja tarkasteli avoimesti miehen haaroja samalla kun hänen alkoholin sumentama mielensä pohti mitä tapahtuisi jos hän kurottaisi koskemaan miestä sieltä.

Misha hymyili leveästi, äkkiä Jonin kiinnostus ei häirinnyt lainkaan, päinvastoin hän huomasi nauttivansa siitä. ”Täsmälleen sen dildon kokoinen”, hän rehenteli. Ja Joni nosti hämmästyneen katseensa.

”En usko sellaista mitä en voi nähdä”, hän puhui hitaasti ja tarkasteli Mishaa katseella jonka täytyi ehdottaa enemmän kuin hän ehkä tarkoitti.

“Älä haasta minua tekemään sellaista mihin et ole valmis”, Misha varoitti huvittuneella äänellä. ”Poltat vielä näppisi kakara.”

”En ole kakara”, Joni korjasi ja nosti leukansa. ”En ole lapsi”, hän jatkoi. ”Sinun täytyy olla sokea jos et näe sitä.” Hän otti rohkean askeleen lähemmäksi ja katsoi ylös miehen kasvoihin, hänen oli taivutettava niskaansa hieman. Hän halusi että Misha lakkaisi kutsumasta häntä kakaraksi, hän halusi todistaa itsensä, nyt!

”Etkö ole?” Misha katsoi alas häneen, hänen katseensa oli jostain syystä lipunut alas pojan täyteläisille huulille. ”Todista se.” 

Joni epäröi vain hetken, huomasi miten mies katsoi hänen huuliaan ja sulki viimeisenkin välimatkan heidän väliltään, hänen täytyi kurottautua aavistuksen varpailleen tavoittaakseen miehen, hänen oikea kätensä lepäsi tämän olalla ja toinen laskeutui hänen vyötärölleen puristaen tämän paitaa nyrkkinsä sisään. Ensikosketus oli kevyt, henkäys huulilla, Joni nojautui enemmän miestä vasten, avasi huuliaan ja näykki hellästi miehen alahuulta saadakseen tämän vastaamaan ja Misha vastasi, virnisti suudelmaan joka tuntui mukavalta vaikka hieman holtittomalta johtuen pojan humalatilasta, mutta Misha huomasi nauttivansa suudelmasta ja tämä ei totisesti tuntunut lapselta nyt. Hän päätti lisätä voimakkuutta ja nojautui eteenpäin saadakseen asennon mukavammaksi Jonille. Hän nuolaisi pojan huulia, maistellen tämän makua joka oli sekoittunut drinkkiin jota poika oli juonut aiemmin.

Joni voihkaisi mielihyvästä, hän oli sulkenut silmänsä ja jossakin vaiheessa huomasi olevansa painettuna seinää vasten, Mishan käsi hänen hiuksissaan, toinen hänen vyötäröllään ja hänen omansa seikkailivat miltei levottomina miehen selkää pitkin, tunnustellen tämän lihaksia. Hän nautti suudelman voimakkuudesta vaikka se oli karkaamassa hänen käsistään. Hän oli miltei hengästynyt, iho tuntui kuumalta joka puolelta ja Joni tuntui olevan hukkuneen koko tilanteeseen täysin.

 Kovaääninen nauru jostain taustalta havahdutti hänet transsistaan, ja Jonin käsi laskeutui alas Mishan rinnalle, hän vetäytyi suudelmasta, katsoi ympärilleen ja sitten takaisin Mishaa, poskien iho kuumotti.

”Näetkö nyt?” Hän kysyi hengästyneenä ja nuolaisi turvonneita huuliaan. Hän katsoi Mishan silmiä ja huulia vuorotelleen; miehen silmät olivat sinisemmät kuin kenenkään toisen hänen näkemänsä. 

Mishan katse oli yhä suunnattuna Jonin huulille yhä hieman pyörällä päästään suudelman jälkeen, hengitys nopeampaa sen vuoksi.

”Näenkö mitä?” Hän kysyi hieman huumaantuneena, kun huomasi kuinka lähekkäin he yhä olivat.

”Etten ole lapsi?” Joni selvensi, hänen kätensä lepäsivät yhä tämän rintaa vasten ja hän katsoi alas ennen kuin nosti katseensa takaisin Mishan kasvoihin, joka oli yhä vastaamatta. ”Tai ehkä…haluat enemmän todisteita?” Hän kysyi varoen, miltei viattomasti ja Misha naurahti riemastuneena jostakin syystä, hän toi kätensä Jonin poskelle.

”Ole varovainen mitä tarjoat, Joni”, hän kuiskasi ja kumartui uudemman kerran napatakseen tämän huulet suudelmaan. Kun hän irrottautui, hengästyneempänä kuin aiemmin, hän lisäsi. ”En epäröi ottaa sitä.”

Joni koetti rauhoittaa hengitystään, hän ei ollut varma mitä tarjosi. Hän ei ollut varma mitä oli tekemässä ja kuitenkaan hän ei ollut valmis lähtemään tilanteesta. Hän ymmärsi hämärästi, että oli jotain mistä hänen olisi pitänyt tuntea suurta voitonriemua, että hänen…. Mutta kun hän katsoi Mishan silmiin, hän ei kyennyt samaan otetta kadonneesta ajatuksen polusta.

“Oli jotakin… mitä minun piti tehdä…” Hän kuiskasi. “Onko se yhä mitä haluat, vai?”

Misha kurtisti kulmiaan hetken kunnes muisti ja virnisti.

”Se käsityö, herra taikakäsi.”

”Minulla on taitavat kädet”, Joni nyökkäsi. ”Ja lahjakas suu,” hän lisäsi virnistäen.

“En usko ennen kuin minulle todistetaan”, Misha katsoi häntä puoliksi huvittuneena ja puoliksi vakavana, hän alkoi käydä hyvin kiinnostuneeksi ja hyvin halukkaaksi tulla todistetuksi.

“En voi tehdä sitä tässä”, Joni sanoi vetäytyen kauemmaksi ja katselleen muita ihmisiä heidän ympärillään, miettien kuinka moni oli todistanut heidän suudelmaansa.

”Hmmm…” Misha ajatteli että oli saattanut menettää järkensä jossakin kohdin iltaa koska hän todella harkitsi Jonin viemistä…. ”Mennäänkö huoneeseeni?” Hän ehdotti ja Joni virnisti.

”Miksi ei?” Hän kysyi leikkisästi samalla kun hänen mielensä yritti tarjota useaa syytä miksi ei, mutta Joni oli päättänyt olla kuuntelematta niitä.

Misha nuolaisi huuliaan jotka äkkiä tuntuivat kovin kuivilta ja huolettomasti osoitti kohti portaita.

”Tiedät suunnan”, hän antoi pojalle lupansa ja kutsunsa, odottaen mitä tämä tekisi, hyväksyisi vai hylkäisi? 

Joni seisoi Mishan edessä ja katseli tätä, hän mietti mahdollisuuksiaan, hän voisi torjuta miehen nyt? Hän voisi nauraa ja sanoa; vain unissasi! Mutta se tuntui tavattoman typerälle nyt joten hän hymyili miehelle ja liikkui tämän ohitse kohti huonetta.

 Joni kiipesi portaat ylös ja astuttuaan oikean oven eteen hän työnsi sen auki ja astui pimeään huoneeseen sytyttämättä valoja, hän astui yhä peremmälle, katsoi kohti isoa ikkunaa; verhot olivat työnnetty syrjään ja ulkona satoi lunta purppuralta taivaalta joka toi hieman valoa sisään.

Kun Misha seurasi Jonia, hän huomasi katselevansa tätä häpeilemättä; pojan selkää ja takamusta, mistä… Ivo oli ollut oikeassa; Jonilla oli söpö peppu; kiinteä ja sopivan pyöreä. Joni seisoi hänen huoneessaan ikkunan edessä katsellen ulos, selkä hänen suuntaansa. Misha sulki oven perässään ja etsi valokatkaisijan sokeasti, pian pehmeän keltainen valo täytti huoneen.

Kun ovi sulkeutui, Joni kääntyi ympäri.

”No täällä ollaan.” Misha sanoi ja Joni katseli häntä pienen etäisyyden päästä ja vilkaisi suljettua ovea heidän takanaan. Hän kuuli yhä muiden ihmisten naurun ja pehmeän puheensorinan alakerrasta joka sekoittui taustalla soivaan musiikkiin, mutta hiljalleen nämä äänet heikentyivät hänen korvissaan, hukkuivat kaukaisuuteen; he olivat kahden.

”Täällä ollaan”, Joni toisti miltei kuiskaten. Tämä tuntui uudelta ja jännittävältä, sellaiselta mitä hänen ei olisi pitänyt olla tekemässä ja kuitenkaan sillä hetkellä hän ei voinut ajatella järjellä. Hän oli utelias ja se uteliaisuus sai hänet jäämään. 

”Ja nyt sinä haluat minun…?” Hän jätti kysymyksen leijailemaan heidän välilleen.

Misha tunsi olonsa nälkäiseksi, nälkäisemmäksi kuin koskaan aiemmin ja jotenkin hän tiesi, että poika, joka seisoi hänen edessään, oli ainoa joka voisi sammuttaa tuon nälän.

”Nyt haluan sinut.”

”A-ai?” Ja se oli ainoa mitä Joni ehti sanomaan ennen kuin mies oli sulkenut välimatkan ja vetänyt hänet vaativaan suudelmaan. Jonin polvet vavahtivat, jalat tuntuivat heikoilta hänen allaan, mutta hän ei osannut pelätä kaatuvansa, niin voimakkaasti Misha häntä piteli.

Ensihämmennyksen jälkeen Joni rentoutui ja kietoi kätensä Mishan ympärille, hetki otti hänet valtaansa, kietoi hänet sisäänsä ja kaikki muu oli merkityksetöntä. Hän maistoi Mishan suussaan ja halusi ikuisesti muistaa tuon maun. Kukaan ei ollut koskaan aiemmin suudellut häntä näin, saaden hänen koko vartalonsa vapisemaan silkasta halusta ja saaden hänet tuntemaan olonsa niin kuumaksi joka puolelta.

Kun Mishan vahvat kädet tarttuivat hänen takamukseensa tiukasti, tuoden hänet yhä lähemmäksi itseään Joni tunsi oudon nipistyksen vatsanpohjassaan, tämä leikki oli hänelle vielä vieras eikä hän tiennyt sen sääntöjä täysin mikä sekä kiehtoi ja pelotti samaan aikaan.  

 Mishan koko maailma oli kutistunut kuumiin huuliin jotka nautiskelivat hänen omistaan, voimakkuudella joka vastasi hänen omaansa ja se tuntui niin juovuttavalta… huumaavammalta kuin alkoholi jota hän oli juonut. Kaikki muu lakkasi olemasta merkityksekästä sillä hetkellä kun hän tunsi olonsa kasvavan mukavan lämpimäksi, hänen nälkänsä kasvoi ja tyydyttyi samaan aikaan.

Lämpö, jota Misha koki, kasvoi nopeaan, saaden hänet tuntemaan olonsa kuumemmaksi ja halukkaammaksi tutkiskella syvemmin partnerinsa yhtälailla halukasta suuta. Hän tunsi Jonin käsien liikkuvan kaikkialla hänen ylävartalollaan, nykien hänen vaatteitaan ja yrittäen riisua niitä.

Misha, jolla oli enemmän kokemusta, tiesi juuri miten riisua paita pojan yltä ilman että tämä hädintuskin huomaisi ja pian Joni seisoi hänen edessään ylävartalo riisuttuna.

Joni tunsi kylmän henkäyksen koskettavan kuumennutta ihoaan ja räpytti silmiään hieman hämmästyneenä kun huomasi paitansa jo kadonneen, hänen sumentunut mielensä oli onnistunut olla noteeraamatta sen riisumista.

 Hän katsoi sinisiin silmiin ja keskeytti suudelman, vetäen toisen paitaa ylöspäin.

”Vain reilua?” Hän virnisti.

Misha reagoi kädellään, liikutti sormiaan Jonin rinnalla, kosketti kevyesti pojan nännejä matkasi ylöspäin tämän solisluille ja ihaili mitä näki, kädet pojan olkapäillä hän hieroi ihoa hetken.

”Vain reilua”, hän toisti miltei kaikuna ja antoi Jonin poistaa hänen paitansa. Ja pian hän kurottautui suutelemaan poikaa uudestaan, hänen sydämensä lyönnit tihentyivät kun heidän paljaat ihonsa koskettivat, niin kuumaa, niin kiihottavaa…

Joni kuuli oman sydämensä tiheät lyönnit, tunsi halun kasvavan sisällään, paljaan ihon tunteminen omaansa vasten sai hänet haluamaan sitä entistä enemmän. Vaikka silti hän ei ollut täysin varma juuri mitä halusi tapahtuvat, hän antoi käsiensä tutkia edessään olevaa vartaloa, alas alastonta selkää alemmas pakaroille ja hän puristi niitä lujaa tuntien kuinka jäntevät ja kiinteät ne olivat; saaden hänet haluamaan hieroa niitä kovemmin.

 Jonin kädet hänen takamuksellaan sai Mishan virnistämään suudelmaan, hänen oli keskeytettävä se pystyäkseen katsomaan tätä haasteellisesti.

”Onko sinulla tarpeeksi kanttia?” Joni katsoi ylös hieman hämmentyneenä.

”Kanttia?” Hän kysyi.

“Kanttia, rohkeutta, toivon ettet aio jänistää pois?” Misha virnisti ja tehdäkseen pointtinsa selväksi hän työnsi lantiotaan eteenpäin vasten Jonia. Joni naurahti omalle hetkelliselle typeryydelleen ja vastasi Mishan liikkeeseen matkimalla sitä.

”En jänistä….” hän vastasi ja näytti kieltään. “Mutta selviätkö siitä?” 

”Kokeile”, Misha virnisti ja hänen kätensä laskeutuivat avaamaan Jonin housuja, taistellen hetken ylimmäisen napin kanssa ja kun hän sai sen auki, hän veti vetoketjun alas, mutta housut pysyivät hänen lanteillaan.

Joni katseli Mishan käsiä hetken ennen kuin päätti vastaavasti avata Mishan housut, vyön solki kilahti auki ja hän huomasi pidättelevänsä hengitystään avatessaan vetoketjua, miettien josko se oli totta mitä Misha oli sanonut.

 Mishan omat kädet pysähtyivät hänen katsoessaan Jonia, ei tämän käsiä vaan kasvoja kun hän työskenteli avatakseen hänen housunsa. Hän toi omat kätensä leikkimään Jonin nänneillä, kiusasi herkkää ihoa pyöritellen niitä sormiensa välissä, veti hellästi ja katsoi kiehtoutuneena kuinka ne kovenivat hänen kosketuksensa alla.

 Joni huokaisi tuntiessaan kosketuksen ja oli miltei haluton rikkomaan tämän kontaktin polvistuakseen alas ja vetääkseen Mishan housut alas kunnes mies seisoi hänen edessään pelkissä boksereissa. Hän katseli lupaavaa pullotusta edessä, no ei se totisesti ollut ainakaan pieni! Hän toi kätensä koskettamaan sitä kankaan läpi miltei lapsekkaalla uteliaisuudella. Hän tunnusteli kädellään, pidätteli jälleen hengitystään haltioituneena huomatessaan kuinka kovalta se jo tuntui. Hän kumartui eteenpäin ja kuljetti huuliaan sen pituudella kankaan läpi, kevyitä suudelmia kunnes päätti että se oli jo tarpeeksi ja hän halusi TODELLA nähdä sen.

Misha puri huultaan ja katseli Jonia polvillaan hänen edessään, kosketellen häntä tavalla joka uhkasi rikkoa viimeisetkin kontrollin rippeet hänestä ja viimein poika veti hänen bokserinsa alas.

 Jonin silmät suurenivat kun elin pompahti hänen silmiensä eteen. ”Oh…” Hän tuijotti sitä kunnes hiljaa toi kätensä koskettamaan sitä, hän otti otteen sen juuresta, sulki sen kämmenensä sisään henkäisten ihmetellessään kuinka paksu se oli, paksu ja pitkä; ei hän olisi osannut kuvitellakaan. ”Se on…. iso”, hän totesi typertyneenä, yhä mittaillen elintä katseellaan ja käsillään, huulet raollaan. ”Oh…”

 ”Oh?” Misha nosti kulmiaan ja virnisti, vaikka todella tämä ‘ohh’ tuntui kuin kohteliaisuudelta. ”Et siis uskonut minua?”

Joni pystyi vain vaivoin pudistamaan päätään, sanat takertuivat kurkkuun nyt kun hän alkoi innostua tunnustelemaan rohkeammin miehen kalua, se oli todella suurin mitä hän oli vielä nähnyt. Hän liikutti kättään hitaasti ylös ja alas sen pituudella, katsoi kuinka se nytkähti ja mietti oliko mahdollista että se kasvaisi vielä nykyisestä tilastaan, hän oli kuin lapsi uuden lelun kimpussa.

Mishan oli entistä vaikeampi pitää itsensä kurissa, Jonin kosketus tuntui niin hyvälle ja hän kiihottui hetki hetkeltä enemmän

Joni hymyili itsekseen ja katsoi viimein ylös miehen kasvoihin, hän tunsi suurta tyytyväisyyttä itseensä saadessaan miehen tähän kiihottuneisuuden tilaan, se oli juuri mitä hän oli halunnut; halunnut Mishan haluavan häntä ja nyt hän totisesti halusi mutta samalla Joni ei voinut kieltää omaa kiihottuneisuuttaan. Hän nuolaisi elimen päätä, kiusoitteli ja nautti kummallisesta vallan tunteesta jonka kuvitteli olevan hallussaan.

 Misha jännittyi aavistuksen, tämä tuntui liian hyvälle ja totisesti houkuttelevalta; Joni näytti syntisen seksikkäältä polvistuneena hänen eteensä, saaden Mishan menettämään alkuperäisen aikomuksensa joka oli olla antamatta tilanteen mennä liian pitkälle, mutta mikä oli enää liian pitkälle tässä tapauksessa?

”Joni”, hän mutisi varoituksena. ”Poltat näppisi, vannon sen.”

 Joni virnisti, katsoi hänen silmiinsä samalla kun nuoli hänen kaluaan, syljen kostuttama käsi hieroi samalla hänen kiveksiään hellästi.

”Niinkö?” Hän kysyi miltei viattomasti ja painoi kielensä kiimatippoja vuotavaa rakoa vasten, nuolaisi. ”Enpä usko,” ja poika virnisti uudemman kerran ennen kuin viimein otti elimen huuliensa väliin ja alkoi imeskellä sitä kuin tikkaria. Hän tiesi että sen täytyi tuntua kiduttavan hitaalle kuinka hän liikutti kättään samanaikaisesti ylös ja alas ja miltei hihitti itsekseen; Joni nautti tilanteesta aivan liikaa.

Misha yritti olla puskematta lantiotaan eteenpäin, hän näyttäisi tuolle… kakaralle… ettei hän kontrolloinut häntä täysin… Vaikka hänen suunsa tuntui hyvältä, enemmän kuin hyvälle… ja kiduttavan hellältä ja kiusoittelevalta. Misha puristi hampaansa yhteen haluamatta alkaa huokailla äänekkäästi.

 Joni päätti viimein antaa Mishalle enemmän ja testasi kuinka paljon saisi mahtumaan suuhunsa. Se ei ollut edes puoliakaan kun hän tunsi tarpeen vetäytyä taaksepäin. Hän jatkoi hidasta imemistä, halusi kiusata miestä pidempään.

Misha puristi hampaitaan yhteen yhä tiukemmin, kun mielihyvän aallot alkoivat kulkea hänen lävitseen runsaina ja vapaammin, tunne oli ylitsevuotava, saaden hänet pohtimaan missä Joni oli harjoitellut niin lahjakkaaksi?

Hänen kätensä kurottautui koskettamaan Jonin hiuksia ensin, juoksutti sormiaan niiden lävitse… niin pehmeää ja lämmintä hänen ympärillään.

Joni katsoi ylös tuntiessaan hellän kosketuksen hiuksissaan.

”Pidätkö?” Hän kysyi leikkisään sävyyn taivuttaessaan päätään ja suudellessaan elintä samalla pitäen katsekontaktin.

Misha kavensi silmiään ja katsoi suoraan alas Joniin, nauttien näystä aivan liikaa, enemmän ja enemmän hetki hetkeltä. Ilman sanoja hän nyökkäsi hitaasti ja juoksutti uudemman kerran sormiaan tämän hiuksissa.

 Joni ei voinut peitellä tyytyväisyyttä kasvoiltaan ja uudemman kerran otti hänet suuhunsa, hän päätti kiusoitelleensa miestä kylliksi ja lisäsi nopeutta. Hän toisi Mishalle orgasmin ja mies ei voisi enää koskaan olla huomioimatta häntä! Se olisi täydellistä. Joni tunsi jo voittaneensa!

Muutaman hetken jälkeen Mishan vartalo ilmoitti, että tämä oli kaikki mitä hän voisi turvallisesti kestää, ilman että ylittäisi rajan, joten vaikka Jonin suu hänen kalunsa ympärillä tuntui täydelliseltä, hän tavoitteli häntä ja otti melko voimakkaan otteen tämän käsivarresta, pakotti pojan irrottautumaan ja nousemaan jaloilleen jonka jälkeen hän suuteli tätä paljon aikaisempaa voimakkaammin. Joni oli sanonut ettei pelännyt, ettei ollut lapsi; niinpä hän voisi ottaa sen mitä Mishalla oli tarjottavana!

Jonilla oli vain vähän aikaa ymmärtää mitä oli tapahtumassa, hänen kätensä lepäsivät avuttomina Mishan voimakkailla käsivarsilla, kun hänelle annettiin miltei väkivaltainen suudelma ja Joni saattoi ainoastaan voihkaista ottaessaan sen vastaan. Hämärästi hän tajusi ettei hallinnut tilannetta sittenkään, silti hän oli haluton luovuttamaan ja niinpä parhaan kykynsä mukaan hän koetti antaa miehelle samalla mitalla takaisin.

 Misha suuteli Jonia yhä nälkäisenä ja kuljetti kätensä pojan käsivarsia pitkin kunnes löysi tämän ranteet, vangitsi ne käsiinsä ja rikkoi suudelman.

 ”Sängylle.” Hän sanoi lyhyesti, katsoessaan pojan silmiin miltei vaativasti nyökäten päätään sängyn suuntaan. Hänen oli parempi kuunnella nyt eikä tulla katumapäälle.

  Joni katsoi häneen hieman häkeltyneenä, sydämen lyöntien tihentyessä, hieman hermostuneena. Mishan ilme, hänen äänensä sävy ja se että mies seisoi alastomana hänen edessään kalu sojottaen ylhäällä… Joni ei saanut sanaakaan suustaan, mutta nyökkäsi.

Misha virnisti hieman rentoutuneempana, kun Joni nyökkäsi, hän vapautti toisen ranteen, mutta piteli yhä toista otteessaan kun hän veti hänet sänkyä kohti ja kun he tulivat sen eteen, hän pakotti pojan istumaan painaen hänen hartioitaan.

Joni katsoi ylös uteliaana; no, olihan sänky mukavampi istua kuin polvistua kovalla lattialla. Hän toi kätensä Mishan lantiolle ja hymyili valmiina jatkamaan sitä mitä oli tehnyt hetkeä aiemmin.

Mutta se ei ollut mitä Mishalla oli mielessä. Se olisi hän joka hoitaisi kosketukset nyt, joten hän otti pojan käden ja sitten toisen yhden käden otteeseen, työntäen Jonin makuulle vapaalla kädellään. Hän nosti pojan ranteet tämän pään yläpuolelle ja katseli vangittua vartaloa hänen alapuolellaan; yhä puoliksi vaatetettu se ei käynyt laatuun… 

Mishan täytyi vapauttaa pojan kädet riisuakseen hänet, hän toi kätensä farkkujen vyötärölle ja alkoi riuhtoa niitä alas alushousujen kanssa. 

 Joni tunsi aavistuksen epämukavuutta kun ymmärsi, että tämä saattoi olla etenemässä pidemmälle kuin oli tarkoittanut.

Misha katsoi hoikkaa alastonta vartaloa edessään ja virnisti, mutta silloin Joni alkoi liikkua poispäin, ei hän voisi karata nyt! Misha tarttui pojan nilkasta ja veti hänet takaisin vangiten tämän ranteet jälleen hänen päänsä yläpuolelle.

Hän liu’utti vapaata kättään pojan sivua pitkin, hyväillen kuumaa ihoa, kutitellen sitä sormenpäillään kokoajan toinen tavoite mielessään.  Viimein hän tavoitti sen ja antoi pieniä nykäisyjä, leikki esinahalla ja painoi sormenpäänsä rakoa vasten samalla katsoen Jonin kasvoja virnistäen. 

Joni ymmärsi menettäneensä kontrollin täysin ja että olisi vaikeaa tavoitta se uudestaan. Hän puri huultaan avuttomana, katsoi mitä Misha teki ja nautti kosketuksista. Hänen huulensa raottivat ja hän sulki silmänsä, hänen ihonsa polte tuntui kasvavan. Hän kuuli omat huokauksensa ja halusi lyödä itseään annettuaan periksi niin helpolla. Hän koetti vetää käsiään vapaaksi vaikka samalla tiesi että tulisi hulluksi jos menettäisi kosketuksen, hän oli revittynä kahden tunteen välillä; voimakkaan himon ja halun voittaa leikki jota oli luullut pelaavansa.

Mishan virne kasvoi Jonin alkaessa kiemmurella hänen otteessaan, pieni perhonen hämähäkin himon verkossa, kaunis perhonen; Mishan oli myönnettävä nuolaistessaan huuliaan. Hän vapautti pojan toisen käden ja kuljetti sen alas tämän omalle penikselle, asetti sen elimen ympärille ja rohkaisi häntä hyväilemään itseään samalla kun Misha alkoi leikkiä hänen kiveksillään hetken, hän painoi sormensa pehmeää kohtaa vasten niiden takana ja hitaasti kuljetti ne Jonin reiälle.

Joni tunsi olonsa aavistuksen hämmentyneeksi, hän ei voinut ajatella selkeästi, alkoholi ja himo pelleilivät hänen ajatuksillaan niin että oli vaikea saada niistä selvää. Kun Misha toi hänen kätensä koskettamaan itseään, ajatus pakenemisesta oli karannut. Hän kuljetti kättään hitaasti edestakaisin liikkein ja tunsi Mishan käden liikkuvan alemmas ja alemmas, kunnes…

”Mitä sinä teet?” Joni kysyi yllättyneenä katsoen alas.

 Misha katsoi ylös, ei, poika ei kertoisi hänelle, ettei tiennyt mitä hän teki.

”Valmistelen sinua,” hän vastasi rehellisesti hieroen pehmeää ihoa ilman että tunkeutuisi sisälle.

 Joni kurtisti kulmiaan, kosketus oikeastaan tuntui melko miellyttävälle, mutta…

”Valmistelet minua…” hän toisti hitaasti, kunnes nielaisi, ”minä-” hän kirosi sumean mielensä, kosketus tuntui niin oudon hyvälle saaden hänet uteliaaksi ja toinen osa hänestä oli hermostunut, halusi liikkua pakoon kun ymmärsi täysin mitä sanat tarkoittivat ja mitä varten Misha valmistelisi häntä!

 Misha jatkoi pyörivien liikkeiden tekemistä pienen vaaleanpunaisen reiän ympärillä ja vilkaisi yöpöytää kohti, liukasteen pitäisi olla ensimmäisessä laatikossa… mutta hänestä tuntui että oli liian aikaista hypätä suoraan seksiin, joten hän päätti osoittaa enemmän huomiota Joniin; nojautui eteenpäin ja nappasi hänen huulensa leikkisään suudelmaan.

Joni vastasi suudelmaan samalla kun tunsi jännityksen kasaantuvan vatsanpohjassaan, perhosia? Hän yritti uudemman kerran ottaa kontrollin takaisin itselleen ja kietoi jalkansa ja kätensä Mishan ympärille, yrittäen kääntää heidät niin, että olisi itse päällä.

Misha naurahti ja piti pojan helposti selällään, hänen kyynärvartensa painettuna tämän rintaa vasten, hän huomasi myös olevansa nyt asettuneena täydellisesti Joni jalkojen väliin. Misha hieroi nenäänsä hellästi pojan nenää vasten ja suuteli tätä samalla, kun hänen sormensa puski aukkoa vasten; se oli kuiva, hän todella tarvitsi liukastetta.

Joni tunsi lievää turhautuneisuutta, hän oli käyttänyt liikaa energiaansa turhaan kamppailuun ja Mishalla ei tuntunut olevan mitään vaikeuksia, tämä vain naureskeli! Ja sitten Joni huomasi pitävänsä sitä häiritsevän hellyttävänä kun Misha hieroi nenäänsä hänen omaansa vasten.

”Ilkeää,” hän mutisi, hänen kiemurtelunsa vähetessä kun hän ymmärsi sen hyödyttömyyden.

 Misha jatkoi pojan suutelemista vähentääkseen… hänen mielensä pysähtyi miettimään, vähentämään mitä? Stressiä? Pelkoa? Molempia? Tai ehkä hän vain rikkoi pojan haluttomuuden? Hän tunsi Jonin rimpuilun lakkaavan ja voitontunne alkoi levitä hänen sisällään. Uteliaisuus seurasi, oliko Joni tehnyt tätä ennen? Olisi… kiinnostavaa olla hänen ensimmäisensä, pelkkä ajatus sai hänen olonsa kuumemmaksi.

 ”Oletko…” hän mutisi suudelmien välistä, ”…kenenkään kanssa.. loppuun asti?”

Joni katsoi häneen ja tunsi punastuvansa, hän halusi katsoa pois ja valehdella, että oli, ettei ollut neitsyt, jotenkin ajatellen että totuus saisi toisen vahingoniloiseksi ja tuntemaan… mitä? Voitonriemua? Hän mietti olisiko se jotain mitä hän halusi antaa hänelle? Mishan huulet hapuilivat hänen kaulansa ihoa, nuollen ja näykkien ihoa hellästi Jonin yhä miettiessä kuinka vastaisi.

”En,” hän lopulta vastasi ja kirosi mielessään ettei ollut valehdellut, Misha varmasti kiusoittelisi häntä tästä myöhemmin…mutta myöhemmin oli niin kaukainen sana sillä hetkellä kun huominenkin tuntui olevan valovuosien päässä.

 Misha oli yllättynyt, hän oli ollut varma Jonin asenteesta ja käytöksestä, että tämä olisi menettänyt sen aikoja sitten! Hän katsoi alas toisen kasvoihin, punertuneet posket ja suudelman turvottaneen huulet, suklaanruskeat silmät joiden katse vältteli hänen omaansa… kaunis, seksikäs…

“Yllätit minut,” Misha kuiskasi eikä voinut olla kumartumatta napatakseen nuo huulet uuteen suudelmaan. Jos hän ei olisi ollut humalassa ja no…kiihottunut…hän olisi luultavasti sanonut, että heidän tulisi odottaa, että ensimmäistä kertaa ei pitäisi menettää näin kiirehtimällä. Mutta hän oli humalassa, ja vaikka pieni järjenääni hänen sisällään yritti kuiskutella, että hänen olisi parempi tehdä oikein ja lopettaa, hän oli kuitenkin jo aivan liian hukkunut omaan himoonsa kuunnellakseen.

Hänen allaan makasi kaunis, upeavartaloinen nuori mies, alastomana ja juuri paljastaneena olevansa neitsyt, kun kaikki tämän aiemmat teot olivat puhuneet sitä vastaan. Eikö hän ollut kerjännyt tätä koko ajan? Ja ehkä jopa nyt tämä oli vain peliä? Miksi hänen pitäisi lopettaa kun ei kuullut Jonin sitä pyytävän?

Mutta hän halusi tehdä siitä muistettavaa, halusi, että Joni nauttisi, niin että jopa monien vuosien kuluttua hänen nimensä olisi yhä hänen huulillaan kun hän muistelisi kuka oli ottanut hänet ensimmäiseksi. 

”Haluan sinua…” Misha kuiskasi ja näykki Jonin korvanlehteä, hyväili häntä, yrittäen tehdä kaikkensa saadakseen hänet tuntemaan olonsa mukavaksi ja rentoutuneeksi.

Joni henkäisi, hän ei halunnut menettää kosketusta, kukaan ei ollut koskaan aiemmin koskettanut häntä tällä tavoin, suudellut häntä näin ja hän halusi lisää. Kun Misha kuiskutteli hänen korvaansa, hän unohti kaiken muun.

”Haluan sinua myös.” Hän kuiskasi niin rehellisesti kuin osasi. Hän tunsi olonsa riisutuksi kaikista naamioista mitkä oli luonut, avoinna ja herkkänä, pelokkaana nuorena joka loppujen lopuksi halusi rakkautta, halusi ihmissuhteen… Antaisiko hän todella itsensä Mishalle?

Hän oli myöntynyt! Misha hymyili itsekseen ja antoi uuden suudelman täyteläisille seksikkäille huulille asettuen paremmin Jonin avonaisten reisien väliin, lähemmäksi kunnes heidän rintansa olivat täydellisesti toisiaan vasten saaden heidät tuntemaan jokaisen henkäyksen jonka toinen otti.

Misha piteli pojan käsiä yhä tämän pään yläpuolella, mutta Joni ei koettanut enää vapautua. Hän tunsi Mishan erektion omaansa vasten, tunsi kuinka tämä alkoi keinua häntä vasten, nopeammin ja nopeammin suuremmalla himolla ja tarpeella; sitä ei voisi enää pysäyttää Joni ajatteli ja se sekä pelotti että kiihotti häntä. Mishalla oli valta ja hän oli alistunut sille.

Misha oli menettänyt kyvyn ajatella järjellä, hän halusi, ei, paremminkin janosi ottaa poika hänen allaan, tehdä hänestä omansa, hän alkoi imeskellä tämän kaulaa jättäen jäljen ja toisenkin… hänen…vain hänen.

 Kun Joni vaikersi nautinnosta se työnsi hänen omaa tarvettaan pidemmälle. Hänen hengityksensä kiihtyi; liian monta kiellettyä nautintoa, liian monta yksinäistä yötä, kun hän oli ainoastaan janonnut…

– Se oli osittain kakaran syytä, Misha ajatteli ja nosti katseensa katsoakseen tämän kasvoihin; ruskeisiin silmiin jotka olivat nyt paljon tummemmat kuin normaalisti, ja hänen huulensa; niin kutsuvat. Siinä hän oli nyt; avuttomana ja niin syntisen komeana…

Viimein Misha vapautti Jonin kädet saadakseen omansa vapaiksi tutkiskelemaan, hän istui ylös ja liikutti käsiään Jonin vatsalla ja rinnalla, tunnusteli tämän kapeita lihaksia…

Joni katsoi miltei hypnotisoituna jokaista liikettä jonka Misha teki ja vaikka hänen kätensä olivatkin nyt vapaat, hän liikutti ne ainoastaan lepäämään ne kasvojensa viereen. Misha tarttui hänen lantioonsa, nosti hänen jalkansa olkapäidensä yli ja… Joni tunsi punastuvansa hämmennyksestä ja nolostuksesta kun Misha katsoi häntä niin… läheltä… Joni puri huultaan, tunsi sormien painautuvan hellästi häntä vasten ja…

Misha piteli Jonia, hänen kasvonsa hänen jalkojensa välissä ja hän tarkasteli pientä vaaleanpunertavaa aukkoa silmiensä edessä, hän kosketti sitä hellästi sormillaan ja kostutti sen syljellään ennen kuin varoen venytti sen aukeamaan pidellen sormeaan sivulla, toisen käden etusormenpää painautui sisään hitaasti tiukkaan lämpöön ja hän tunsi lihasten sykkivän ja tiukentuen sormen ympärillä.

”Olet puhdas täältä, kaunista…” hän mutisi tyytyväisenä saaden Jonin punastumaan yhä syvemmin… miehen kieli… Misha nuoli häntä! Joni ei voinut olla äännähtämättä, se tuntui niin oudolle ja hyvälle samaan aikaan! 

Misha ei ollut varma kuinka kauan kykenisi odottamaan, hän tunsi elimensä vavahtelevan ja sykkivän himosta, tehden siitä miltei kivuliasta, lopulta hän laski Jonin lantion takaisin alas sängylle ja kurottautui ottamaan liukuvoiteen.

Hän puristi kirkasta geelimäistä ainetta ja levitti sitä runsaasti sormilleen tuoden ne takaisin koskettamaan Jonia.

”Jos… jos sinuun sattuu niin kerro minulle.” Misha sanoi hieman hengästyneenä yrittäessään kontrolloida itsensä olemasta liian nopea tässä toimenpiteessä, hän katsoi Jonin kasvoihin ja näki pojan nyökkäävän.

 Joni vavahti hieman tuntiessaan liukasteen ihollaan, se tuntui viileältä.

”Se on kylmää…” Hän kuiskasi ja Misha virnisti.

”Älä huolehdi, se lämpenee pian ja sitten tuntuu todella kuumalle”, hän sanoin ja liu’utti sormensa pojan sisään, antaen Jonin lihaksille hetken totuttautua tunkeiluun; kuuma tiukkuus ympäröi sormen, halaten sitä joka puolelta, mutta pian lihakset antoivat aavistuksen periksi paineen alla ja tiukkuuden hölletessä hieman Misha saattoi työntää sormen syvemmälle, ja sitten takaisin ulospäin toistaen liikettä hitaasti. Hänen toinen kätensä tarttui Jonin elimeen hyväilläkseen sitä ja harhauttaakseen hänen mieltään mahdollisesta kivusta joka seuraisi.

 Se tuntui oudolta Jonista, kaikki oli niin uutta, hän tunsi aavistuksen kipua kun ensimmäinen sormi liukui sisään, tai ei se oikeastaan ollut kipua, enemmän vain outoa ja aavistuksen epämukavaa kunnes epämukavuus hävisi ja se tuntuikin oikeastaan ihan hyvälle, mutta kun toinen sormi liittyi ensimmäisen seuraan hän tunsi selvemmän kivun; sormet erkanivat hänen sisällään ja venyttivät häntä, Joni huohotti hiljaa epävarmana halusiko tämän jatkuvan vai loppuvan.

”Sinuun sattuu, tiedän, mutta kuten huomasit olen aika… kookas … joten…” Misha sanoi niin rauhallisesti kuin pystyi, hänen täytyi muistuttaa itseään uudestaan ja uudestaan, että oli tekemisissä neitsyen kanssa ja että hänen olisi syytä huomioida se koko prosessin ajan, ei saanut olla itsekäs. Moni kokeneempikin oli aluksi säikähtänyt hänen kokoaan, tästä syystä oli ehkä hyvä että poika oli humaltunut. Pian hän tunsi tiukkuuden jälleen antavan periksi hieman mikä oli hyvä.

Joni kuuli miehen pyytävän anteeksi kipua ja keskittyi hengittämiseen. Rauhoituttuaan se alkoi tuntua vähemmän kivuliaalta ja jopa hyvältä.

Ja sitten kolmas sormi, Misha tiesi, että tämä sattuisi ja pelkäsi ettei se riittäisi valmistamaan Jonia täysin, hän kurottautui suutelemaan häntä hellästi samalla kun hänen sormensa työntyivät syvemmälle ja syvemmälle.

Joni puristi silmänsä kiinni ja voihkaisi kivusta hiljaa miehen suuhun. Misha venytti sormiaan hänen sisällään niin paljon kuin pystyi ilman että todella satuttaisi tätä, hän suuteli Jonin vartaloa, otti tämän elimen suuhunsa jälleen harhauttaakseen häntä kivusta. Hän imi peniksen päätä samalla kun hänen sormensa pumppasivat hänen sisällään tasaisemmin.

Joni puristi lakanaa nyrkkejänsä sisään, kiemurrellen Mishan alla, nämä oudot tunteet jotka kulkivat hänen lävitseen, saivat hänen olonsa hieman sekavaksi. Mihin hän oikein oli itsensä saattamassa?

 Misha nieli syljen joka oli kerääntynyt hänen suuhunsa ja poisti sormensa hitaasti, hän ei jaksanut enää odottaa, hänestä tuntui että halkeaisi kohta. Hän tarttui liukasteeseen ja puristi levittääkseen sitä elimelleen anteliaasti.

“Joni…” Hän kutsui käheällä äänellä. “En usko, että pystyn lopettamaan nyt, joten jos epäröit…niin juokse.”

 Joni räpytti silmiään häkeltyneenä, hän ei uskonut että voisi juosta nyt vaikka joku huutaisi ‘tulipalo!’

”En usko, että voin juosta.” Hän sanoi hymyillen hieman ja sai virnistyksen takaisin. Misha ryömi hänen ylleen, suuteli lyhyesti hänen huuliaan, ennen kuin etsi hänen aukkonsa sormellaan ja asetti elimensä sen suulle, hän auttoi itseään työntymään sisälle mikä rehellisesti sanoen oli aluksi vaikeaa, lopulta hänen elimensä pää sujahti sisään ja Misha odotti.

 Joni oli jo miltei unohtanut Mishan koon ennen tätä hetkeä, hänen vartalonsa jännittyi ja hän nosti päätään hengittäen raskaasti ja kun elin liikkui syvemmälle, hän ei voinut olla vingahtamatta ääneen. Hän laski päänsä takaisin tyynylle, puristi silmänsä kiinni tiukasti, kyyneleet alkoivat muodostua ja valuivat poskille, sattui, hän tunsi halkeavansa kahtia.

 Hän tunsi kuumien huulten hellivän hänen poskeaan, mutta Joni ei kuitenkaan kyennyt avaamaan silmiään.

Misha odotti, Joni oli liian jännittynyt ja se esti työntymisen syvemmälle, niinpä hän odotti ja yritti suudella kivun katoamaan, tehdä Jonin olon paremmaksi niin hyvin kuin pystyi.

”Anteeksi, että sinuun sattuu”, hän mutisi hänen huuliaan vasten ja yritti uudelleen työntyä syvemmälle.

Joni vapisi, sattui enemmän kuin hän olisi voinut kuvitella, mutta silti hän yritti parhaansa vastata annettuun suudelmaan, yritti saada itsensä rentoutumaan hokemalla mielessään, että se olisi ainoa tapa millä saisi kivun loppumaan. Hän tunsi kyyneleiden yhä juoksevan poskiaan pitkin, hetken jo harkitsi pyytää toista lopettamaan, mutta hän ei halunnut olla luovuttaja.

Misha pysähtyi uudestaan, tunsi pojan jännittyvän mikä jälleen esti liikkumisen eteenpäin ja sen sijaan hän vetäytyi taaksepäin ennen kuin palasi, taas hieman eteenpäin kunnes pysyi jälleen liikkumatta. Kyyneleet huolestuttivat ja hän todella halusi kivun loppuvan pian Jonille.

”Anteeksi Joni”, hän pyysi uudemman kerran pakottaen itsensä malttamaan mielensä ja suuteli poikaa hellästi ennen kuin teki uuden edestakaisen liikkeen.

Joni vastasi suudelmaan jälleen hieman katkonaisesti, tuntien haluavansa enemmän ilmaa hengittää, hän maistoi omien kyyneleidensä suolaisen maun huuliltaan ja avasi silmänsä hitaasti katsoakseen miestä… Se tuntui oudolta, jopa hieman pelottavalta katsoa Mishaa silmiin, nyt kun tämä oli hänen sisällään, mutta samalla hän tunsi viimein jännittyneisyyden ruumiissaan laukeavan jossain määrin.

Viimein jännittyneisyys, joka oli tehdä kokemuksesta varsin kivuliaan Jonille, katosi ja antoi Mishalle mahdollisuuden työntyä syvemmälle. Hän halusi tuottaa Jonille nautintoa ja pelkäsi, että jos Joni muistaisi vain kivun, hän ei ehkä sallisi tätä kokemusta uudelleen hänelle tai kenellekään toiselle.

 Tiukkuus hänen ympärillään tuntui ajavan hänet hulluksi, mutta nyt kun hän tiesi, että Joni oli kyennyt rentoutumaan kylliksi, voidakseen alkaa nauttia hän työntyi eteenpäin, hitaasti ja syvälle miltei perille asti.

Kivun hiljalleen hellittäessä, yhä läsnä, mutta siedettävämpänä, uusi tunne teki itsensä tutuksi, kihelmöivä nautinto joka hiljalleen kasvoi ja kietoutui yhteen kivun kanssa. Joni huokaisi, kietoi kätensä miehen selän ympäri ja voihkaisi. ”Luoja…oih…”

Misha virnisti, kyyneleiden virta oli lakannut. ”Tunnut hyvälle”, hän kuiskasi pojalle liikkuessaan tämän sisällään hitaasti ja kärsivällisesti, hänen pituutensa suloisessa lämpöisessä puristuksessa, mikä sai hänet hengittämään nopeaan ja raskaasti, yrittäen parhaansa olla kiihdyttämättä tahtia. Hän halusi nauttia joka sekunnista ja halusi Jonin nauttivan yhtälailla, joten hän oli kontrolloitava itsensä!

 Joni kietoi jalkansa Mishan lantion ympäri, taivutti niskaansa voihkaistessaan jokseenkin äänekkäästi nautinnosta, Misha oli juuri koskettanut jotakin hänen sisällään, joka…

”Tee se uudestaan”, Hän anoi hieman hengästyneenä.

”Näin?” Misha kysyi ja toisti aiemman liikkeen sulkien samalla silmänsä nautinnon aaltojen väristessä vatsanpohjassa.

”Ah… noin…” Joni tunsi veren pakkautuvan takaisin elimeensä, joka oli pehmennyt kivuliaan penetraation aikana. ”Lisää…” Hän pyysi. ”Uudestaan”, hän lisäsi vaativasti.

”Lisää, uudestaan, vaativa… oletko?” Misha huohotti vitsaillen, samalla kun työntyi eteenpäin juuri niin kuin poika oli halunnut. Siinä että juuri hän oli se joka otti Jonin ja toi hänelle nautintoa, oli jotain äärimmäisen innostavaa.

Kyyneleet olivat kuivuneet iholle ja kipu hetkellisesti unohdettu Joni huokaili kiihottuneena, tuntien olonsa äärimmäisen kuumaksi ja halukkaaksi, tämä oli mukavaa hän päätti ja nuolaisi huuliaan. ”Lisää”, hän lisäsi virnistäen ja nosti päätään suudellakseen miehen poskea josta matkasi hänen korvanlehdelleen; näykkäisi hellästi, nuolaisi, halusi….

 Huokailut ja hiljaiset voihkaisut, hikisten vartaloiden yhteen hankaaminen olivat ainoat äänet, jotka Misha saattoi kuulla sillä hetkellä. Vaikka hän tiesi että ympärillä oli muitakin ääniä; musiikkia ja puheensorinaa alakerrasta, ainut mihin hän halusi keskittyä, olivat nuo suloiset voihkeet ja äännähdykset Jonin suusta. Hän halusi tämän kestävän pidempään ja samalla oli vaikeaa pitää liikkeet hitaina.

Joni pujotti kätensä heidän vartaloidensa väliin ja tarttui omaan erektioonsa alkaen hyväillä sitä Mishan työntöjen tahtiin. 

”Nnh…luoja… noin… “ Joni huokaili puoliäänekkäästi tullen koko ajan lähemmäksi orgasmin saavuttamista.

Misha puri hampaitaan yhteen, yritti hiljentää tahtia, teki kaikkensa jotta voisi hiljentää, mutta tiukkuus ja lämpö hänen ympärillään, Jonin voihkaisut tekivät sen kokoajan vaikeammaksi ja lopulta hän antoi periksi, työntyen toisen sisään rajummin ja nopeammin haluten hukuttaa itsensä tämän sisään täysin.

“Hitto tunnut hyvälle…” Misha huokaisi ja Joni irrotti otteensa peniksestään ja toi kätensä miehen pakaroille puristaakseen tätä lähemmäksi, samalla kun saattoi hieroa itseään tämän vatsaa vasten.

”Lähellä…” Joni kuiskutteli Mishan ihoa vasten.

Ja Jonin onnistui rikkoa Mishan kontrolli täysin, työnnöistä tuli entistä rajumpia ja nopeampia, märkä iho läpsähteli toista vasten.

Se oli rajua, aavistuksen kivuliasta ja samalla nautittavaa, Joni tunsi olevansa kuin tulessa… Varpaat kipristyivät yhteen, hänen lihaksensa jännittyivät kaikkialta, samalla kuin orgasmi tavoitti hänet, lämpö kulkien nopeana värisevänä aaltona koko hänen ruumiinsa ylitse ja koskaan yksikään orgasmi ei ollut tuntunut yhtä intensiiviseltä ja hyvältä, silmissäkin sumeni hetkeksi. Hetken Joni luuli kuulleensa äänen jostakin kaukaisuudesta; oven avautumisen ja sulkeutumisen? Mutta hänen mielensä oli vielä aivan liian sumea nautinnosta kiinnittääkseen siihen huomiota, hänen vartalonsa yhä värisi miehen alla.

Äkillinen puristava tunne Mishan kalun ympärillä ilmoitti hänelle, että joku todella nautti olostaan ja samanaikaisesti teki hänen matkastaan nautintoon nopeamman, hän ei pystynyt kiinnittämään huomiotaan mihinkään muuhun, edes ”Oho, anteeksi Misha”, ei ollut tarpeeksi häiritäkseen häntä, hän jollain tavalla kyllä rekisteröi sen, mutta jossain paljon kauempana heistä.

Joni piteli miestä lähellä, tunsi tämän sykkivän elimen yhä sisällään, täyttäen hänet, hän kuuli jonkun puhuvan, kaukaisesti tutu ääni vierailla sanoilla, mutta Joni oli aivan liian väsynyt välittääkseen. Ovi sulkeutui. Joni koetti rauhoittaa omaa hengitystään ja samalla alkoi tuntea pientä kipua ja poltetta sisällään. Mutta hän ei ollut enää neitsyt!

Muutama työntö lisää oli ainoat mitä Misha tarvitsi tavoittaakseen oman orgasminsa ja hän laukesi voimalla pojan sisälle, huokaillen tämän nimeä, hänen elimensä pumpatessa paksua valkeaa nestettä tämän sisälle aalloittain, sydän löi nopeaan, hengitys oli raskasta ja nopeaa, olo oli mahtava.

Misha tunsi olonsa totaalisen laiskaksi kunnes muisti, että makasi yhä Jonin päälla ja hän oli melko pitkä ja painava, Jonia painavampi, joten hän kierrätti heidät molemmat kyljelleen, yhä tämän sisällä, haluamatta jättää pojan lämpöä.

”Nnh…no… tyydyttikö kaluni sinun uteliaisuutesi?” Hän kysyi hivenen huvittuneella äänellä.

”Mmh… se on iso….” Joni kuiskasi ja tunsi itsensä todella täydeksi ja venytetyksi sillä hetkellä. ”Voitko…hm… se vähän polttelee…” Hän kuiskasi miltei ujolla äänellä, joka kuulosti jokseenkin hellyttävältä, koska pojassa harvoin oli mitään ujouden merkkejä, nyt tämä oli näyttänyt herkemmän ja pehmeämmän puolensa.

”Anteeksi”, Misha kuiskasi ja suuteli Jonin poskea ennen kuin alkoi vetäytyä ulos hiljaa ja varoen. Hän suuteli poikaa uudestaan ja tunsi tämän painautuvan rintaansa vasten.

”Isäni tappaisi sinut nyt”, Joni mutisi väsyneesti ja hihitti hiljaa.

”Toivon, ettet juokse hänen luokseen ja kantele minusta”, Misha vitsaili tuntien olonsa uneliaaksi, nautinto ja tyydytys olivat jättäneet hyvän tuulen jälkeensä. Joni pudisti päätään hiljaa.

”En… olen liian väsynyt….” Hän kuiskasi ja haukotteli, hän pysyi Mishan vierellä ja nukahti pian.

Web published: My Secret Shore 22.kesäkuuta, 2009

© KOLGRIM 

Jatka lukuun 5

My Secret Shore HOME