44.RSS

Joni

 Puikkelehdin kaupan viileitä käytäviä, oonhan muistanut kertoa, että vihaan isoja marketteja? -Hyvä. Se viha on edelleen enkä usko, että se koskaan laantuu.

Mihin ihmeeseen se on mennyt? Niin kookas mies, luulisi olevan helppo löytää.

Lauma teinejä pörrää energiajuoma hyllyn edessä, kuin kiroileva herhiläislauma, jakaen solvauksia kanssa ihmisille minkä kerkeävät. (Mähän itse olin teininä aina todella hyvin käyttäytyvä nuori, parikymppisenä myös, muistatte varmaan.) 

Siinä ne nyt kuitenkin pyörii niin ettei ohi meinaa päästä. Itseriittoisenpikku paskiaiset. Vittu, kun ei osata väistää. Taisin murahtaa tämän ääneen, kun nuo pikkunilkit mulkoilevat mua pisteliäästi ja heittelevät lisää typeriä solvauksia ilmaan. ”Vitun homo”, yksi niistä sivaltaa ja muut naureskelevat räkäisesti ympärillä. Oletan että tämä hulvaton vitsiniekka on porukan kuningasherhiläinen.

Jep. Teinit voi olla ihan mukavia ja fiksuja, silloin kun ne on sellaisia suloisen uteliaita ja suvaitsevaisia kaikkien kavereita, kuten mun pikkusisko kavereineen, mutta tässä on kyllä sellainen pisteliäs kusiaislauma, että aikuisen otsasuoni puhkeaa.

Vitun homo on muuten aika mielenkiintoinen termi miehelle, joka on kyllä homo, joo, mutta vitun homo, ei… nyt on termit hukassa. 

Samassa näen Mishan lähestyvän ja hymyilen sille. Pikku nilviäisten ärsyttämänä marssin Mishaa kohti ja vedän sen kunnon kielisuudelmaan, joka saa teinit haistattelemaan entistä vauhdikkaammin ja naureskelemaan hämmentyneenä.

Päätän samalla ottaa musta ja Mishasta selfien, oikein sellaisen provosoivan ja laitan instaan #v1tunhomotmarketissa Mulla on aika paljon seuraajia, vaikka voin urheasti myöntää, että sillä tavalla vanha, että usein olen vähän pihalla mitä hashtageja kannattaa käyttää, ilmeisesti oon seuraajien määrästä päätellen pärjännyt kuitenkin ihan hyvin.

Yksi mulkaisu Mishalta lopulta hajoittaa tuon pisteliään herhiläislauman ja saadaan valikoida juomat ihan rauhassa. Muutama keski-ikäinenkin vaihtoi äkisti ostosuunnitelmaansa todistettuaan meidän suudelmaa. Onhan se nyt aika röyhkeää, keskellä päivää, kaksi homoa suutelemassa, marketissa!

Mutta nyt on tyydyttävä rauha juomakäytävällä. Ai että.

Matkalla mökille Misha ehdottaa pientä pysähdystä syrjäiselle tienpätkälle ja arvaatte varmaan, etten kaivannut enempää suostuttelua.

Autojen määrän perusteella muut vieraat on jo tulleet. Hassua olla täällä jälleen, kaikkien näiden vuosien jälkeen. Kimin koirat juoksee vastaan tervehtimään meitä ja Kim ja Yuri niiden perässä.

”Tarviitteko apua tavaroiden kanssa?” Yuri kyyy ensimmäisenä.

”On täällä näitä kaljalavoja”, Misha nyökkää ja avaa takakontin. Kim auttaa mua ruokaostosten kanssa.

Veden loiske vie mun huomion ja katson kohti järveä, näen Jessen ja Markon vedessä suudellen, täysin toistensa lumoissa ja mua hymyilyttää, oon onnellinen niiden puolesta.

”Taidat ansaita piiskaa tänään”, Mishan murahtaa hiljaa mun takana saa mut nolostuneena kääntämään katseeni. Onhan niitä ihan miellyttävä katsella, en voi kieltää, miellyttävää ja vähän outoa, kun muistaa että oon aikanani pannut molempien kanssa.

Ymmärrettävästi Misha ei halua nähdä yhtäkään kiinnostunutta katsetta mun puoleltani niihin, joten jos en pidä katsettani kurissa saan todella tuntea seuraukset. Mutta jos rehellisiä ollaan ei olisi niin paha juttu sekään… Jep. Misha on näemmä herättänyt jonkun kummallisen masokisti pervon mussa, mutta en antaisi kenenkään toisen ”rangaista” mua. Mishaan pystyn kuitenkin luottamaan hengelläni, tiedän, ettei sen rangaistukset koskaan mene niiden rajojen yli, joista ollaan sovittu.

Yksitoista vuotta, sama mökki, osa samoista ihmisistä, osa uusia, täysin uudet kuviot. Hassua, että Marko omistaa nyt tän paikan, viimeinen nöyryytys Petelle, josta nautin saada olla osallisena.

Illalla juhlistetaan Markon kolmekymppisiä, viimeinenkin junnu aikuisten kerhoon. Istutaan grillin ääressä, oon painautuneena Mishan kainaloon, Kim Yurin syleilyssä ja Marko Jessen. Dimitri ja Pavelkin on paikalla, ne on vannoutuneita sinkkuja joita ei haittaa olla pariskuntien seurassa. Jessen sisko Cecilia ja sen mieskin on täällä, mutta pienten lasten vanhempina ne väsähtivät jo aikaisemmin ja vetäytyivät nukkumaan tai kenties käyttivät sitä tekosyynä, kuka tietää.

Ollut mukava ilta ja nyt olo on mukavan raukea. 

”Jos oot väsynyt, voidaan jättää rangaistus myöhempään?” Misha kuiskuttaa mun korvaani hiljaa.

”Mm… en niin väsynyt”, kohotan katseeni ja virnistän.

”Hyvä, mene saunalle, laita itsesi valmiiksi ja odota siellä”, se kuiskaa ja suutelee mua. Nyökkään kuuliaisena, nousen ja suuntaan kohti puurakennusta. Kenellekään ei varmasti jää epäselväksi, että loppuillan sauna on meidän käytössämme.

**^^**^^**^^**

Jesse

Katson hieman huvittuneena, kun Joni suuntaa kohti saunaa. Misha kulauttaa juoman alas kurkustaan, pyyhkäisee suutaan ja nousee. Koirat, jotka lepäilevät Yurin ja Kimin vierellä nostavat päätään, kun katsovat siihen uteliaana, mutta pysyvät kuitenkin aloillaan.

”Saunaan ei kannata nyt tulla”, se virnistää.

”Joo saatte olla ihan rauhassa”, Marko naurahtaa. 

Kim peittää haukotuksen kädellään.

”Taitaa olla meidänkin aika painua nukkumaan, oli mukava ilta.” Yuri sanoo katsellessaan väsynyttä kumppaniaan hellästi.

”Huomenna uudestaan”, Marko hymyilee. Aletaan sammuttelemaan tulta yhdessä.

”Otetaanko vielä makupalaset laiturilla?” Marko ehdottaa.

”Totta kai, kuulostaa hyvälle. Mä käyn hakemassa, sä voit mennä jo laiturille odottamaan.” Painan suudelman sen huulille ja Marko hymyilee onnellisena. Sillä on taas vain t-paita ja shortsit päällä, niin kuin silloin vuosia sitten kun käytiin meidän ensimmäinen kunnon keskustelu laiturilla, joten päätän samalla hakea lisää lämmintä vaatetta.

Laituri notkuu mun askelista ja Marko kääntää päätään, hymyilee. Lasken kantamukseni alas laiturille ja asetan takkini sen harteille.

”Kiitos”, sen silmät loistaa ja istun sen vierelle, ojennan makupalasen sen käteen ja varastan pusun sen pehmeiltä huulilta. Aurinko on värjännyt taivaan kullalla ja purppuralla, mun oloni on rauhallinen, sydän täynnä onnea.

”Penni sun ajatuksista?” Kysyn hymyillen ja Marko virnistää.

”Ei vieläkään euroajassa?”

”Kaikkea ei tarvitse muuttaa”, virnistän takaisin. Hymyn yhä viivytellen sen kauniilla kasvoilla Marko avaa vanukkaansa kannen.

”Oon onnellinen.”

”Niin mäkin, täydellisen onnellinen.”

”Ja päässyt yli sun kolmenkympin kiisistä?” Se virnuilee.

”Joo, no se oli sitä kun… olin yksin ja… vanhenen…”

”Olit yksin, mutta et enää. Nyt voidaan härskiintyä yhdessä,” Marko sanoo ja tuo lusikallisen vanukasta suuhunsa ja mä nauran.

”Härskiintyä?”

”Niin, vähän niin kuin maito”, se nyökkää. ”Mutta ihmisillä se taitaa mennä toisin päin”; Marko pohdiskelee. ”Sisältö ei härskiinny niin nopeasti, vaan se pakkaus. Eikö ole aika hassua? … Mutta sun pakkaus on kuin hyvä viini”, se korjaa nopeasti. ”Oot ihan järjettömän komea, uskon että komistut vaan, eli sun pakkaukselle ei käy niin kuin maidolle vaan niin kuin hyvälle viinille tai viskille.”

Tajuan miten kova ikävä mulla olikaan näitä Markon höpsöjä juttuja, kun katson sitä ja valtava lämpö vyöryy mun sisälleni. ”Jag elska dej väldig mycket”, sanon ja sipaisen sen kasvoja eikä kenenkään hymy koskaan ole ollut yhtä valloittavan kaunis.

”Jag elske dej också och samma på finska rakastan sinua enemmän kuin mitään Jesse Swanström.” Se katsoo mua ja tuo uuden lusikallisen vanukasta suuhunsa jotenkin onnistuen tekemään senkin kummallisen eroottisesti. Istutaan mukavassa hiljaisuudessa vierekkäin, katselen postikorttimaisen kaunista järvimaisemaa mun edessä ja tiedän, tämä ihminen mun vierelläni on se, jonka kanssa haluan jakaa koko lopun ikäni.

”Sä et syönyt sun vanukasta”, Marko sanoo osoittaen koskematonta purkkia mun edessäni. Tuon katseeni siihen.

”Sekin on sulle, ne on sun makupalasia”, virnistän. ”Mutta ensin, haluan kysyä sulta jotain.” Otan sen käden omaani ja katson sen vihreisiin silmiin, sydän alkaa lyödä kiihkeämmin, jännittää, pelottaa, kämmen hikoaa, entä jos Marko ei haluakaan. ”Mä… ” Selvitän kurkkuani. ”Vill du gifta dig med mig?” Kysyn lopulta pidellen yhä sen kättä hermostuneena. Jostain syystä tuntui helpommalta sanoa ne sanat ruotsiksi.

Marko katsoo mua epäuskoisena. ”A-ai, gifta”, se punastui. ”Onko se… kihloihin?” Se punastuu hieman lisää ja naurahdan hermostuneen liikuttuneena sen suloisuudesta. ”Naimisiin… Tulisitko mun mieheksi?” Kysyn ja nielaisen, Marko kiljahtaa, kyllä, kiljahtaa. Hyvin epämiehekkäästi mutta varsin suloisesti ja kietoo kätensä mun kaulaan.

”Mä oon jo… aina”, se sanoo ja suutelee mua. ”Mutta haluan olla myös paperilla”, sen silmät kimmeltävät ja onnen kyyneleet nousevat mun omiini myös. ”Haluan olla sun ja vaan sun, aina.”

Suudellaan kiihkeällä halulla ja haluaisin ottaa sen juuri siinä, mutta kaikkien onneksi oon tarpeeksi häveliäs hillitsemään itseni. ”Mennäänkö vuoteeseen?” Kysyn suudelmien lomasta ja Marko nyökkäilee innokkaana.

 Käsi kädessä toisiamme katsellen mennään sisälle meidän makuuhuoneeseemme, jossa aloitetaan uusi jännittävä ja pysyvä ajanjakso elämässämme. Markon vierellä, vanheneminen ei enää pelota, Markon vierellä maailma on täydellinen tai ainakin hyvin lähellä sitä.

Kirjoittajan kommentti, hurraa se on loppu! 😅 Voitte ehkä kuvitella kuinka helpottavalta se tuntuu kaikkien näiden vuosien jälkeen. 

Tällä tarinalla en tosiaan usko tai pyri tavoittelemaan minkäänlaisia kirjallisuus palkintoja. Kirjoitus on hyvin vapaata, useassa paikassa hullua ja epätäydellistä. Mutta on ollut ihan hauska kokemus palata näihin hahmoihin ja tähän kirjoitustyyliin. Kenties joskus editoin ja kenties joskus kirjoitan lyhyitä pätkiä näiden hahmojen elämiin, jos inspiraation iskee.

Kimin ja Yurin suhteesta toivottiin ainakin lisää?

 Mielelläni kuulen teidän ajatuksia tarinasta. 

Kiitos, kun olette lukeneet, erityinen kiitos teille kommentoineet, se merkitsee paljon ❤️ 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s