36. Lapselliset leikit

-Olen täysin käytettävissäsi-

Joni ei ollut juurikaan saanut tilaisuutta ajaa paljoa saatuaan ajokorttinsa; se johtui Chrisistä. Auto oli ollut Chrisin ja mies oli halunnut ajaa sillä itse, ne kerrat joina Joni oli saanut luvan entisensä auton käyttöön, voitiin laskea yhden käden sormilla. Tämän vuoksi Joni olikin muutamina kertoina lainannut isänsä autoa, jonkun tekosyyn varjolla, vain pitääkseen ajotaitoaan edes jollakin tasolla.

Jonia hermostutti Mishan ja isänsä tarkkaillessa häntä, kun hän ajoi kohti kotia. Hän kirosi, kun auton moottori sammui valoihin punaisten vaihtuessa vihreisiin ja ajaja hänen takanaan painoi torvea. Kun samanlainen tilanne oli sattunut Chrisin kanssa keväällä, oli mies huutanut ja haukkunut hänet typeräksi lutkaksi. Chris oli ollut humalassa silloin ja se oli ainut syy, miksi Joni oli saanut ajaa tämän niin rakasta autoa. Hermostuneena Joni käynnisti moottorin uudestaan miltei odottaen, että hänelle huudettaisiin, mutta sen sijaan Misha näytti keskisormeaan heidän takanaan olevalle malttamattomalle kuskille ja hänen isänsä hymyili lempeästi kehottaen häntä rauhoittumaan ja sanoi, että kunhan hän vain ajaisi enemmän, niin se alkaisi käydä rutiinista.

He jättivät Jonin isän kotiin ja Misha ehdotti, että he voisivat ajella pidempään, jos Joni halusi harjoitella. Misha oli yllättävän rauhallinen, hän ei korottanut ääntään, kun Joni teki virheen ja se oli hieman yllättävää sillä Joni oli luullut, että mies hermostuisi häneen nopeasti. Mishan rauhallisuus sai kuitenkin hänetkin rauhoittumaan nopeasti, Joni oli varma, että oikeudenkäynti olisi myös helpompi kestää, jos hänellä olisi Mishan tuki, samalla hän kuitenkin pelkäsi sen menettämistä. Pelko oli syy miksi se alkoi tuntua entistä tärkeämmälle syventää heidän suhdettaan, hän ei halunnut Mishan kyllästyvän häneen tai siihen, että joutuisi odottamaan, eikä hän halunnut olla tämä uhri, joksi Chris oli hänet tehnyt.

**^^**^^**^^**^^**

Lauantai-aamu, Misha venytteli herätessään 8.20 herätyskellonsa pirinään. Hän hymyili itsekseen ja tunsi sängystä ylösnousemisen olevan normaalia helpompaa, oli vielä paljon tekemistä, mutta hän odotti innolla kahdenkeskistä aikaa Jonin kanssa.

Tavanomaiset aamutoimet; peseytyminen, vaatteiden vaihto, nopea aamiainen, Joni nukkui yhä eikä Misha herättäisi häntä sinä aamuna. Kello oli miltei yhdeksän, kun Ivo viimein kömpi makuuhuoneestaan näyttäen melko väsyneeltä.

“Lähden nyt ostoksille, Joni nukkuu yhä ja uskoisin ehtiväni takaisin puolenpäivän aikaan”, Misha sanoi tyhjentäessään kahvimukinsa ja laskiessaan sen pöydälle. Ivo raapi päätään, nyökkäsi ja suuntasi sitten kahvipannua kohden, pukeutuneena vain boksereihinsa. Misha huokaisi. ”Ja ole kiltti ja pukeudu ennen kuin Joni herää.” Ivo kaatoi kahvia kuppiinsa, siemaisi kuumaa juomaa ja huokaisi tyytyväisenä.

“Hmh, niin mitä sinä sanoit? Monelta minun on lähdettävä?” Hän kysyi saaden nuoremman veljensä pyöräyttämään silmiään.

”Pukeudu, tulen takaisin puolenpäivän aikaan ja sinä voit häipyä neljän-viiden maissa.” Ivo virnisti tähän.

“Ja monelta saan palata?” Hän kysyi ja Misha kohautti harteitaan. ”Seuraavana aamuna?” Ivo ehdotti ennen kuin hänen veljensä ehti vastata ja Misha kohotti kulmaansa.

”Aiot siis saada ensimmäisillä treffeillä, niinkö?” Ivo hymyili jokseenkin viattomasti.

”Saahan sitä aina toivoa”, hän nauroi sitten.

”Ja minä kun luulin, että olet tosissasi tämän kanssa.”

”Minä olenkin!” Ivo vakuutti. “Se, että on tosissaan, ei sulje pois sitä mahdollisuutta, että toivoo saavansa seksiä ensimmäisillä treffeillä”, hän nyökkäsi ja virnistäen yhä leveämmin hän lisäsi. ”Siitä on jo ikuisuus, olen ihan järjettömän kiimainen ja voin vain toivoa, että hänkin olisi.”

“Niin ja minä en halua kuulla siitä enempää. Sitä suuremmalla syyllä; laita nyt hyvä mies enemmän vaatteita yllesi ennen kuin Joni herää.”

”Hyvä on, hyvä on”, Ivo nyökkäsi väsyneesti suunnaten makuuhuonettaan kohti kahvikuppi kädessään.

”Lähden nyt, heippa!”

“Heippa!”

**^^**^^**^^

Joni heräsi tuntia myöhemmin; hän oli herännyt muutaman kerran yön aikana, yhden kerran, kun oli niin kuuma ja toisen kerran, koska oli nähnyt painajaista Chrisistä. Hän huokaisi, juoksutti sormiaan hiustensa läpi, tarkisti ajan ja nousi. Ensimmäiseksi hän suuntasi suihkuun ja vietti lähes viisitoista minuuttia miellyttävän lämpimän vesisuihkun alla. Sitten hän pukeutui; tiukka hihaton paita ja tumman vihreät kangassortsit.

Hän löysi Ivon keittiöstä lukemasta lehteä. ”Huomenta”, Joni hymyili ja mies katsahti häneen.

”Huomenta unikeko, oletko nälkäinen?” Ivo kysyi ja nousi jo ylös valmistaakseen aamiaisen ilman, että odotti vastausta.

”Voin tehdä oman aamiaiseni”, Joni yritti.

”Ei tarvitse, istu vain alas ja lue jotakin. Mitä haluaisit; munakasta? Pannukakkua? Paahtoleipää? Ivo luetteli ja Joni huokaisi syvään.

“Ivo, istu alas!” Hän käski osoittaen pöytää kohti, jonka jälkeen hän hymyili. ”Kun sanon,  että voin tehdä sen itse, niin se tarkoittaa, että haluan tehdä sen itse, ymmärrätkö?”

Ivo naurahti ja istuutui alas. ”Et siis tarvitse toista kanaemoa?”

”Luoja en!” Joni virnisti, käveli jääkaapille ja avasi sen. Hän otti purkin jogurttia, mysliä sekä mansikoita, jotka sekoitti sitten kulhossa. ”No, missä kanaemoni muuten on?” Hän kysyi huvittuneeseen sävyyn kävellessään pöydän ääreen istumaan. 

“Herra kanaemon täytyi rientää asioille, hänen pitäisi palata takaisin muutaman tunnin kuluttua”, Ivo virnisti.

”Milloin Dima ja Linda sitten tulevat?” Joni kysyi ottaessaan lusikallisen jogurttia, Ivo näytti hämmentyneeltä. ”Misha sanoi, että he saattaisivat tulla käymään?” Joni jatkoi.

”Ai, anteeksi, mutten tiedä siitä mitään. Olen tainnut unohtaa suunnitellessani treffejäni Jamin kanssa”, Ivo nauroi.

“Mikä on suunnitelmasi?” Nuorukainen kysyi uteliaana.

”Menen hakemaan hänet kuuden maissa, sitten vien hänet jonnekin drinkille ja meillä on pöytävaraus kahdeksalta, sen jälkeen… No, se jää nähtäväksi.”

”Yökyläily”, Joni naureskeli.

”Katsotaan nyt”, Ivo vastasi hymyillen.

”Taidan mennä ulos lukemaan”, Joni päätti syötyään kevyen aamiaisensa. ”Onko teillä aurinkovoidetta?”

“Toki, käyn vain hakemassa, voit odottaa ulkona”, Ivo vastasi ja nousi ylös. Joni meni hakemaan kirjansa ja pyyhkeen ennen kuin suuntasi takapihalle. Päivä oli kaunis, aurinkoinen ja lämmin, Joni henkäisi tyytyväisenä ja laski pyyhkeen nurmikolle ennen kuin riisui paitansa ja kävi vatsalleen makuulle.

Ivo astui ulos voidepurkki käsissään nielaisten nähdessään Jonin ilman paitaa, mustelmat olivat parantuneet melko nopeasti, ne olivat vaaleita, mutta totisesti parantuneet nopeammin kuin mitä Ivo olisi uskonut. Joni oli komea nuori mies, kuka tahansa saattoi nähdä sen. Ivo ei voinut olla tuntemasta sympatiaa veljeään kohtaan, joka kohtaisi melkoisen kamppailun itsensä kanssa, jotta pystyisi pitämään tilanteen hallussaan ja näppinsä kurissa. He olivat Mishan kanssa melko varmoja siitä, että Joni yritti vain liikaa käyttäytyä normaalisti; viikkoa aiemmin hän ei olisi esitellyt itseään näin.

“Tässä on aurinkovoide”, Ivo sanoi lähestyessään. Joni käänsi kasvonsa mieheen ja virnisti.

”Hienoa, voitko levittää sitä selkääni?” Hän kysyi ja Ivo nyökkäsi, polvistuen tummahiuksisen nuorukaisen vierelle. Hän avasi korkin ja puristi voidetta kämmenelleen ennen kuin ryhtyi hieromaan Jonin ihoa. Ivo tunsi olonsa hieman kiusaantuneeksi, kun eroottiset ajatukset nousivat hänen mieleensä hieroessaan Jonia. Se oli väärin ja oli niin monta syytä sille miksi se oli väärin; yksi oli se yksinkertainen tosiseikka, että Joni oli hänen veljensä… poikaystävä? Mutta eikö ollut luonnollista kiihottua ihmisestä, joka miellytti silmää? Oli tainnut vain kulua liikaa aikaa siitä, kun hän oli saanut seksiä viimeksi ja hänen olisi yritettävä parhaansa, jottei vaikuttaisi liian innokkaalta myöhemmin Jamin kanssa. Hän oli kuitenkin tosissaan kiinnostunut tästä nuoresta miehestä, eikä halunnut pilata mahdollisuuttaan liialla innokkuudella.

**^^**

Dima oli saanut puhelun Mishalta, tämä oli pyytänyt häntä viemään Joni ulos talosta, jotta saisi itse laitettua kaiken valmiiksi. Jonin uusi auto toimi hyvänä tekosyynä. Kello oli lähellä puoltapäivää, kun Dima saapui talolle, hän astui sisään ja huhuili Ivoa ja Jonia saamatta vastausta kummaltakaan. Hän suuntasi takapihalle ja kohotti kulmaansa nähdessään Ivon hierovan hänen ystävänsä paljasta ihoa, Jonin maatessa vatsallaan rentoutuneena. Dima näki myös aurinkosuojavoiteen, mutta mietti oliko todella tarpeellista, että Ivo hieroi sitä niin huolella ja pitkään.

Dima astui kuistille ja selvitti kurkkuaan. Hän hymyili hieman vinosti vanhemmalle veljelleen, joka käänsi katseensa häneen.

“Ai hei Dima!” Ivo virnisti leveästi. “Mikä mukava yllätys!” Hän lisäsi ja asetti korkin takaisin pulloon. Joni nousi istumaan ja kääntyi katsomaan häntä hymyillen ja tervehtien myös.

”Yllätys tosiaan”, Dima mutisi ja antoi Ivolle merkitsevän katseen, joka kuitenkin vaikutti tietämättömältä sen merkityksestä. Hän katsoi sitten takaisin Joniin, joka levitti voidetta rinnalleen, jaloilleen ja käsivarsiinsa.

Hyvää myöhästynyttä syntymäpäivää, Joni!” Dima toivotti ja ojensi tälle lahjan häneltä ja Lindalta.

“Kiitos!” Joni hymyili ja alkoi avata lahjapakettiaan. Sisällä oli CD yhdeltä hänen suosikki bändiltään. ”Kiitos Dima!”

”Eipä kestä”, Dima hymyili. ”Näin uuden autosi… Mietin, että jos lähtisit ajelulle kanssani? Ja jos voisin kokeilla ajaa sillä myös?” Joni, joka oli tutkinut CD:n takakantta, nosti katseensa ystäväänsä.

“Toki! Menen vain vaihtamaan vaatteeni, okei?” Hän nousi ja keräsi maastaan pyyhkeen, kirjan ja t-paitansa ennen kuin kiiruhti sisään. Dima toi katseensa isoveljeensä ja risti käsivartensa rintansa ylle.

“Olisit kiitollinen, ettei Misha nähnyt tuota”, hän virnisti.

”Nähnyt mitä?”

“Älä viitsi, näin kyllä miten tuijotit häntä! Enkä usko, että noin huolellinen ja pitkä aurinkovoiteen levitys on tarpeen!” Dima nauroi johon Ivo vain hymyili ja kohautti olkiaan.

“Luulen, että Misha olisi vain onnellinen siitä, että pidän hänen poikaystävänsä ihosta niin hyvää huolta, olisihan sääli jos hän palaisi auringossa.” Dima vilkaisi taloa kohden.

”He siis tosiaan ovat nyt pariskunta?” Hän pohti ja Ivo istuutui alas levittäen voidetta paljaalle iholleen.

”Luulen niin”, hän vastasi. ”Misha pitää Jonista ja Joni pitää hänestä, he pussailevat ja no…” Ivo kohautti jälleen harteitaan.

”Joni voi siis hyvin?”

”Näithän sinä hänet. Joni on ollut iloisella tuulella jo muutamia päiviä, mutta kuka tietää kauan sitä kestää.” Ivo nosti katseensa pikkuveljeensä ja nosti kätensä suojatakseen silmänsä auringonvalolta. ”Ehkä sinä saisit enemmän irti hänestä? Tiedähän… Katso miten hän reagoi, jos mainitset Chrisin?”

”Voin yrittää”, Dima lupasi juuri ennen kuin Joni palasi.

”Olen valmis, mennään”, Joni sanoi ja Dima vilkaisi Ivoon hymyillen.

”Nähdään myöhemmin!”

”Nähdään ja ajakaa varovasti.”

“Totta kai.”

**^^**

“Olen niin kateellinen tästä autosta”, Dima huokaisi ajaessaan. ”Voisiko isäsi ostaa minullekin tällaisen, jos adoptoisin hänet isäkseni?” Hän vitsaili ja vilkaisi ystäväänsä, joka nauroi.

”Voin lainata sinulle omaani, kun tahdot”, Joni tarjosi. ”En usko, että isälläni olisi varaa viidenteen lapseen”, hän lisäsi virnistäen.

“Minun on kai tyydyttävä siihen”, Dima virnisti takaisin. ”Haluaisitko mennä jonnekin erityiseen paikkaan?”

”Jonnekin erityiseen”, Joni pohti. ”Hautausmaalle”, hän päätti sitten. ”Olen yleensä käynyt äitini haudalla syntymäpäivänäni, mutten tehnyt niin torstaina.”

“Hyvä on”, Dima nyökkäsi katsellen sopivaa paikkaa, jossa kääntäisi auton ympäri. Hän vilkaisi Jonia, joka katsoi ulos ikkunasta. Dima epäröi hetken. “Um… Tiedätkö milloin oikeudenkäynti pidetään?” Hän kysyi varovasti. Joni huokaisi ja kohotti olkiaan.

“Syyskuussa”, hän vastasi lyhyesti. “Odota, parkkeeraa tuonne! Haluan ostaa äidille kukkia”, hän osoitti kohti läheistä kukkakauppaa. Joni asetti aurinkolasit kasvoilleen Diman pysäköidessä tien sivuun.  Hän tunsi olonsa hieman hermostuneeksi astuessaan ulos, sillä ei ollut juuri aiemmin ollut ulkona julkisilla paikoilla tapahtuneen jälkeen, mutta jostain oli aloitettava.

Dima seurasi ystäväänsä haudan vierelle ja katsoi hiljaisena vierestä, kuinka Joni laski ostamansa ruusut hautakiven viereen, koskettaen kylmää marmoria. He seisoivat hetken hiljaisina aloillaan. Tämä ei ollut oikea paikka puhua siitä, mitä Chrisin kanssa oli tapahtunut, joten Dima odotti kunnes he olivat päässeet takaisin autolle.

“Oletko vielä puhunut asianajajien kanssa tai… jonkun, oikeudenkäynnistä?” Dima kysyi vilkaisten ystäväänsä, kun he kävelivät parkkipaikkaa kohti. Joni huokaisi raskaasti.

“En, enkä ole sillä tuulella, että jaksaisin puhua siitä nyt.”

”Milloin sitten olet? Minusta sinun olisi hyvä puhua siitä, jotta olisit valmistautunut kun se oikeasti pidetään. Aika kuluu nopeammin kuin uskot ja…”

”Dima!” Joni kivahti katsoen häneen. “Sanoin etten halua puhua siitä joten lopeta! Olen varma, että saan puhua siitä kyllästymiseen asti myöhemmin, joten anna olla ja anna minun olla miettimättä sitä tämä jäljellä oleva aika, okei?!” Joni oli selvästi poissa tolaltaan ja kiiruhti askeliaan autolle. Dima huokaisi ja seurasi tätä, hän ei voinut olla huolehtimatta.

“Olen pahoillani”, Dima sanoi heidän istuuduttuaan autoon, tällä kertaa Joni ajoi.

”Älä ole”, Joni sanoi nyt jo rauhallisemmalla äänellä, vilkaisi häneen ja hymyili hieman. ”Kuinka Linda voi?” Hän vaihtoi aihetta kokonaan.

”Hän voi hyvin, odottaa tuloksia siitä, että pääsikö hän kouluun jonne haki.”

“Niin tosiaan, sairaanhoitajaksi, eikö?”

“Niin.”

“Entä hänen mallinhommansa?” Joni kysyi.

”Hän tekee joitakin keikkoja, mutta haluaisi keskittyä opiskeluun, saada ammatin ja no… Me molemmat haluamme lapsia jossakin vaiheessa. Linda sanoi haluavansa perheen mieluummin kuin keskittyä mallintyöhön”, Dima selitti ja Joni virnisti hänelle.

“Aww, pikku Dimoja ja pikku Lindoja, söpöä. No, kaipa se on hyvä, että edes yksi teistä jatkaa sukunne nimeä”, Joni nauroi ja Dima hymyili hänelle.

“Lapset saavat odottaa muutaman vuoden, kunnes meillä molemmilla on vakituiset työt.”

“Niin ja olette vielä nuoria, en kiirehtisi itsekkään… Kuvittele nyt kaikkia niitä yöllisiä syöttämisiä, kakkavaippoja ja kaikkea sitä vinkumista ja itkua, vuotavia neniä, melua ja yöks…” Joni vavahti ajatuksesta. ”Voin sanoa ettei se ole ruusuista, puhun nyt isoveljenä, jolla on kolme nuorempaa sisarusta.”

“Tiedän tuon kaiken”, Dima hymyili. ”Mutta lapset voivat tuoda myös paljon iloa.” Joni vilkaisi häneen, nyökkäsi ja hymyili takaisin.

”Uskon, että teistä tulee loistavia vanhempia Lindan kanssa”, hän myönsi.

“Kiitos”, Dima hymyili ja hetken he olivat hiljaa. ”Näin Eevan jokin aika sitten.”

”Niinkö?” Joni kohotti kulmaansa. “Sattumalta vai?”

“Niin, ihan sattumalta; hän kysyi jos haluaisin lähteä kahville hänen kanssaan lähiaikoina.”

”Toivon, ettet suostunut”, Joni huokaisi ja Diman ollessa hiljaa, Joni vilkaisi ystäväänsä vaikertaen.

“Dima… Miksi? Se nainen on niin…. Ääh! En kestä häntä, eikä sinunkaan pitäisi.”

“Ei ystävyydessä ole mitään haittaa”, Dima kohautti olkiaan.

”Ystäviä, niin varmaan, siksi hän kysyikin sinua kahville kanssaan”, Joni tuhahti.

”Olen kihloissa, Eeva tietää sen”, Dima järkeili.

“Luuletko, että hän välittää?” Joni kysyi. “Se saa hänet vain haluamaan sinua entistä enemmän, älä ole typerä Dima, olisin varuillani sen naisen kanssa sinun asemassasi.”

“En koskaan ole oikein ymmärtänyt miksi te kaksi vihaatte toisianne niin paljon, se ei voi johtua vain Kasperista?” Dima katsoi häneen ja hetken Joni oli vaiti tuijottaen tietä heidän edessään.

“Se saattoi alkaa Kasperista ja sitten Eeva alkoi puhua paskaa selkäni takana ja se mitä hän teki sinulle…” Joni huokaisi. “Siitä on lähes kolme vuotta ja hän yhä puhuu paskaa minusta kaikille, jotka vain suvaitsevat kuunnella. Kasperilla olisi enemmän aihetta puhua pahaa minusta kuin Eevalla, enkä ymmärrä hänen syitään jatkaa sitä näin pitkään.” Joni huokaisi. ”Hän on kamala juoruilija ja hän haluaa kuollakseen voittaa sinut takaisin Lindalta, joka on malli! Eeva vihaa malleja…” Jonin päätä alkoi särkeä. ”Ole kiltti äläkä päästä häntä takaisin elämääsi, ystävänäsi kerron sinulle, että se nainen tietää pahoja uutisia.”

”Menen vain kahville hänen kanssaan ja siinä kaikki. En aio istua hänen kanssaan kovin pitkään. Ja Joni, en koskaan kertoisi hänelle yksityiskohtia sinusta tai-” Dima loi häneen hermostuneen katseen ja Joni hymyili lempeästi.

“Hei, älä ole huolissasi, tiedän ettet tekisi niin. Tietääkö Linda, että tapaat Eevan?”

”Tietenkin.”

“Hyvä”, Joni hymyili. “Voit sanoa Eevalle, että lähettää Kasperille terveisiä minulta”, hän lisäsi ja virnisti, tiedostaen, että se vain ärsyttäisi tyttöä entisestään, Joni ei välittänyt.

“Hyvä on…”

**^^**^^**^^**

Misha saapui kotiin puolenpäivän aikaan Jonin ollessa yhä ulkona Diman kanssa. Hän purki ruokakassit, teki valmistelut illallista varten ja alkoi valmistaa kevyttä lounasta; kanasalaattia ja ruisleipää.

Hän oli ostanut Jonille toisenkin lahjan. Koska nuorempi mies oli niin kiinnostunut muodista ja asusteista, Misha oli ostanut hänelle kaulakorun, jossa oli nahkainen hihna ja ohut hopeinen laatta, hän oli ostanut myös sarjaan kuuluvan rannekorun, joka oli myös nahkainen. Kaikki oli valmista iltaa varten ja Misha todella jo odotti sitä.

Kun Joni palasi Diman kanssa, he kaikki söivät lounasta yhdessä. Lounaan jälkeen Ivo pyysi Jonin apua valitakseen sopivat vaatteet treffeilleen, Dima lähti kotiin ja Misha huoneeseensa ”työskentelemään” ilman että antoi Jonille ainuttakaan vihjettä tulevasta.

Joni huokaisi istuessaan Ivon sängyllä katsellen kuinka vanhempi mies touhotti treffiensä vuoksi, esitellen eri asuja, eri solmioita ja lopulta pohdiskellen, josko kravatti oli kuitenkin liikaa mistä Joni oli samaa mieltä. Joni murehti oman iltansa olevan tylsä, eikä hän voinut ymmärtää miksi Mishan piti tehdä töitä lauantaina, se tuntui epäreilulta.

Autettuaan Ivoa pukeutumaan seksikkäästi, neuvoen tätä jättämään muutaman ylimmän napin avoimeksi ja hiuksensa pörröiseksi vahan avulla, sekä valikoiden hyväntuoksuisen partaveden, Joni palasi takaisin ulos lukemaan. Hän riisui paitansa ja varmisti, että olisi Mishan näköetäisyydellä, jotta jos mies sattuisi katsomaan ulos töitä tehdessään. Ehkä tämä sitten unohtaisi olla niin hemmetin vastuuntuntoinen?

Hän makasi viltillä vatsallaan kouristaen alaselkäänsä saadakseen peppunsa ylemmäs, liikehtien kuin parempaa asentoa etsien, yrittäen tehdä sen niin seksikkäästi ja houkuttelevasti kuin mahdollista, toivoen sen toimivan.

Misha kyllä näkikin Jonin ja se pilasi hänen aikeensa tehdä hyödyllisiä asioita töihin liittyen. Se oli kidutusta ja hän oli varma Jonin kiusoittelevan häntä tarkoituksella! Misha tunsi suutaan kuivaavan eikä hän pystynyt repimään katsettaan Jonista keskittyäkseen tietokoneensa näyttöön. Oliko todella tarpeellista kiemurrella noin? Misha ei tosiaan tiennyt kuinka selviytyisi illasta, jos Joni aikoisi käyttäytyä tuohon tyyliin.

Kun Ivo tuli kertomaan lähtevänsä treffeilleen, hän virnisti huomatessaan mihin veljensä katse kohdistui “Näyttää siltä, että sinulle on tulossa on hauska ilta”, Ivo sanoi säikäyttäen nuoremman veljensä, joka sitten murahti ja vilkaisi häneen.

”Murehdi sinä vain omista treffeistäsi”, hän sanoi ja nousi.

“Oi, minulla on kyllä kaikki valmiina, lompakko, avaimet ja kondomit”, Ivo virnisti nyökäten.

”Kuinka toiveikasta”, Misha kiusoitteli.

”Ei ole haittaa olla valmistautunut. En torju mahdollisuutta seksiin, mutten ala murjottamaan, jos sitä ei tarjota”, Ivo hymyili huomaten Mishan jokseenkin happaman ilmeen. Vanhempi veli vilkaisi ulos Jonia kohti, ennen kuin toi katseensa takaisin Mishaan. ”Ymmärrän kyllä turhautumisesi.”

“Hänen käytöksensä vain hämmentää minua”, Misha myönsi. ”Kuin hän kiusoittelisi minua tahallaan ja… Eihän Joni voi olla vielä valmis, vai mitä? Joten miksi hän käyttäytyy kuin olisi?”

“Ehkä vain hänen tapansa”, Ivo kohautti olkiaan. ”Voithan yrittää puhua hänelle, mutta jos haluat romanttisen illan, jättäisin mainitsematta Chrisin. Dima sanoi Jonin hiiltyneen melkoisesti hänen mainitsemisestaan.” Misha nyökkäsi.

“En minäkään haluaisi puhua siitä paskiaisesta, mutta-” Misha huokaisi. “Kaipa minun on vain yritettävä pysyä vahvana.”

”Kyllä sinä onnistut”, Ivo kannusti.

”Minun on pakko”, Misha huokaisi ja vilkaisi veljeään. ”No, pidä hauskaa treffeilläsi, äläkä tule kotiin liian aikaisin”, hän virnisti.

”Oi, en aiokaan”, Ivo virnisti takaisin. ”Pidä hauskaa Jonin kanssa!” Hän vilkutti lyhyesti, kääntyi ja lähti. Misha katsoi ikkunasta, kuinka Ivo hyvästeli Jonin, kuunteli ja odotti hetken kuinka etuovi avautui ja sulkeutui ja hetkeä myöhemmin, auton moottori käynnistyi. He olivat nyt kahden. Misha peseytyi nopeasti, vaihtoi vaatteensa ja meni sitten keittiöön missä hän teki heille molemmille drinkit. Henkäisten syvään hän suuntasi takapihaa kohti.

Miksi Jonin piti olla niin hemmetin seksikäs? Hän mietti lähestyessään nuorempaa miestä. Ilmeistestikään hän ei ollut ainut, joka huomioi kyseisen seikan. Misha huomasi liikehdintää naapuritalon ikkunan takana, teinityttöjen uteliaat kasvot, jotka välittömästi yrittivät piiloutua huomatessaan Mishan huomanneen heidät. ”Tiesitkö, että sinulla on yleisöä, Joni?” Hän kysyi virnistäen ja Joni avasi silmänsä hitaasti virnistäen takaisin.

”Eikö sinulla ollut töitä?” Hän kysyi viattomasti ja Misha naurahti polvistuessaan hänen vierelleen ja ojentaessaan toisen lasin hänelle.

”Ei enää, lopun iltaa olen täysin käytettävissäsi”, vaalea mies hymyili.

”Täysin?” Jonin ilme kirkastui hänen istuutuessaan.

“Täysin”, Misha vahvisti nyökäten ja siemaisi juomaansa.

”Taidatkohan tietää mihin itsesi juuri asetit”, Tummahiuksinen virnisti, laski lasinsa maahan ja nojautui eteenpäin käsiensä varaan suudellen Mishan huulia pehmeästi.

“Tule, mennään sisälle”, Misha hymyili, nousi ja ojensi kätensä auttaakseen Jonin ylös. Yhdessä he kävelivät takaisin sisälle. ”No niin, nyt voit rentoutua sillä välin, kun valmistan illallisen”, Misha painoi suukon Jonin poskelle ja vilkaisi nopeasti tämän paljasta rintaa.

”Enkö voisi auttaa?” Joni kysyi nojautuen lähemmäs ja kietoen käsivartensa hänen ympärilleen.

”Haluan hemmotella sinua tänään”, Misha kuiskasi käheällä äänellä, koskettaen Jonin poskea.

”Luulin, että pidän minua jo tarpeeksi hemmoteltuna…” Joni kuiskasi takaisin, hyväilleen huulillaan kevyesti Mishan huulia samalla kun katsoi tämän silmiin.

“Ei… Luulen… Luulen, että haluan olla se, joka hellii ja hemmottelee sinua.” Misha toi kätensä Jonin hiuksiin, janoten koskettaa tämän paljasta ihoa.

”Salli minulle sitten se ilo, että saan kokata kanssasi”, Joni Kysyi, hymynkareen väreillessä hänen täyteläisillä huulillaan. Jopa hänen äänensä kuulosti seksikkäältä ja ehdottelevalta hänen korvissaan. ”Ja hemmottele minua ensin kunnon suudelmalla.” Sitä oli mahdotonta kieltää. Misha nojautui eteenpäin napaten Jonin huulet hellään, hitaaseen suudelmaan.

”Tänä iltana en kieltäydy ainoastakaan toiveestasi”, Misha lupasi ja Joni virnisti.

”Et todella taida tietää mihin lupauduit…” Nuorempi mies naurahti ennen kuin varasti uuden suudelman.

“En ole peloissani”, Misha hymyili. ”Voit mennä pukemaan paidan yllesi ja tulla sitten keittiöön kanssani.” Joni irrotti otteensa hitaasti kohottaen kulmaansa.

”Ei siis alastonta ruuanlaittoa vai?” Hän vitsaili ja hymyili jokseenkin häkeltyneelle ilmeelle, joka muodostui Mishan kasvoille. ”Niin, voisihan se olla riskialtista, voisi saada vahingossa kuumaa rasvaa päällensä tai vastaavaa”, Joni virnisti ja kääntyi suunnaten kohti yläkertaa, hän miltei hihitti matkalla, Misha halusi häntä!

Misha henkäisi syvään ennen kuin astui keittiöön, tästä todella tulisi KOVA ilta, Jonin käytös oli todella hämmentävää, mutta eihän tämä millään voinut olla päässyt yli siitä mitä Chris oli tehnyt, eihän? Misha toivoi, että hän voisi ja samalla hän tiesi, että olisi harhaluuloa ajatella niin.

Joni palasi täysin uudessa asusteessa, näyttäen yhä seksikkäältä kuten aina. Vain hyvin haaleat mustelmat hänen käsivarsissaan ja poskessaan antoivat pienen muistutuksen siitä, mitä oli tapahtunut kolmea viikkoa aiemmin. ”Mitä me kokkaamme?” Hän kysyi lähestyessään.

“Pihviä, valkosipuliperunoita ja tuoretta salaattia”, Misha vastasi. ”Enää ei ole paljon tehtävää, perunat ovat uunissa, pihvit pitää kypsentää ja salaatti leikata.”

”Minä voin tehdä salaatin”, Joni tarjoutui. ”Saisinko lisää juotavaa?”

“Toki, mitä haluaisit?”

“Viiniä, kiitos.”  Misha kaatoi heille molemmille lasilliset ja otti sitten salaattitarpeet viileäkaapista. ”Voimme tehdä tämän yhdessä”, Joni kuiskasi viipaloidessaan kurkkua. ”Voit auttaa minua leikkaamaan samankokoisia palasia”, hän lisäsi ja vilkaisi Mishaa olkansa yli. ”Näytä minulle”, hän lisäsi, onnistuen näyttämään miltei viattomalta pidellessään veistä leikkuulaudan yllä.

”Leikkaa vain sellaisia paloja kuin haluat…” Misha nauroi hämillään.

”Voin satuttaa itseni”, Joni sanoi kallistaen päätään ja Misha nielaisi ymmärtäessään yskän. Epäröiden hän käveli lähemmäs, seisahtui lyhyemmän miehen taakse, joka hymyili ja katsoi ylös häneen. Misha toi kätensä Jonin kädelle joka piteli veistä, hänen toinen kätensä laskeutui sille, joka piteli kurkkua. Hän tarkkaili Jonin ilmettä nähdäkseen tunsiko tämä epämukavuutta heidän läheisyydestään, hän ei kuitenkaan nähnyt ainuttakaan merkkiä siitä.

”En haluaisi sinun satuttavan itseäsi…” Misha kuiskasi Jonin korvaan, heidän pilkkoessaan vihannesta yhdessä. ”Näin, hitaasti, rauhassa, ei ole kiirettä…” Hän jatkoi painautuessaan lähemmäksi, hänen mielensä alkoi sumentua. ”Pieniä paloja…” Hän kuunteli Jonin hengitystä, haistoi hänen hiuksiaan ja suuteli sitten hellästi hänen päälakeaan. Hänen ajatuksensa olivat vaarallisen lähellä suunnata kielletylle polulle ja jos näin jatkui, niin hänen olisi jollakin tekosyyn varjolla ottetava kylmäsuihku. ”Juuri noin, hyvä…” Kun Joni katsahti häneen uudestaan, Misha nielaisi, hän ei ollut tuntenut koskaan yhtä vahvaa kiintymystä tai halua ketään kohtaan. ”Kypsennän nyt lihan, tee sinä salaatti loppuun”, Misha sanoi päästäen irti ja yrittäen ajatella jotakin epäseksikästä rauhoittuakseen.

Joni vilkuili Mishaa salaattia tehdessään. ”Miksi sinä huijasit minut uskomaan, että olisit kiireinen koko illan?” Hän kysyi nähden nyt Mishan suunnitelleen kaiken etukäteen.

“Koska muutoin se ei olisi ollut yllätys, vai mitä?” Misha hymyili ja siemaisi viinilasistaan. Joni hymyili vastaukselle.

”Tällä hetkellä olen onnellinen”, Joni sanoi sekoittaessaan salaattia.

”Olen iloinen, siihen tähtäsinkin”, Misha sanoi ja hetken he katsoivat toisiaan. ”Mene istumaan alas, minä tarjoilen”, hän lisäsi ja Joni nyökkäsi.

Nuorukainen istuutui katetun pöydän ääreen, tunsi perhosia vatsanpohjassaan nähdessään, miten hienosti kaikki oli järjestetty. Hän maistoi viiniä, seurasi Mishaa katseellaan ajatellen kuinka komea mies oli ja kuinka onnekas hän itse oli ollessaan tämän kiintymyksen kohde. Kaikki vaikutti lupaavalta, tulevaisuus vaikutti toiveikkaalta ja sinä iltana heidän syödessään, juodessaan ja jutellessaan Joni tunsi olonsa paremmaksi ja paremmaksi, alkoholi rentoutti ja Mishan täydellinen huomio hiveli hänen loukkaantunutta itsevarmuuttaan.

“Illallinen oli todella maukas”, Joni sanoi liikuttaessaan jalkaansa Mishaa lähemmäksi pöydän alla, hänen varpaansa kutittelivat tämän jalkaa ehdottelevasti. Misha, joka myös tunsi olonsa rentoutuneemmaksi viinistä, tunsi intohimon kipinän syttyvän kosketuksesta.

”Olen iloinen, että pidit, vielä on jälkiruoka”, hän hymyili tyhjentäen viinilasinsa.

”Oi, mitä se on?” Joni kysyi uteliaana nojautuen eteenpäin.

”Haen sen, odota hetki”, Misha vastasi, nousi ja käveli jääkaapille. Hän oli valmistanut tummaa suklaamoussea, jonka tarjoili tuoreiden mansikoiden kanssa. Hän asetti annoksen Jonin eteen, joka näytti tyytyväiseltä. ”Sinulla taitaa olla pieni makeahammas”, Misha virnisti, eikä voinut vastustaa kiusausta koskettaa tämän kasvoja hellästi.

“Myönnän”, Joni virnisti takaisin. “Kiitos.”

”Otatko lisää viiniä?” Misha kysyi ja Joni nyökkäsi innokkaana.

”Kyllä kiitos.”

Kun Misha istui takaisin alas, Joni virnisti, kastoi yhden mansikanpalan vaahtoon ja nojautui sitten pöydän yli syöttääkseen sen hänelle. Hänen sormensa viivyttelivät Mishan huulilla hetken, tarpeeksi kauan, jotta Misha saattoi suudella niiden päitä hellästi. Joni naurahti, hänen silmänsä loistivat ja Mishasta tämä näytti henkeäsalpaavan komealta. Hän syötti vuorostaan Jonia ja tunsi himonsa heräilevän lämpimän kielen koskettaessa hänen sormiaan. Alkoi käydä yhä vaikeammaksi muistaa se trauma, jota Jonin olisi ollut mahdotonta käsitellä niin lyhyessä ajassa.

”Hyvää”, tummahiuksinen nuorukainen kuiskasi ja nojautui lähemmäksi suudelmaan.  ”Sinä maistut kuitenkin parhaalle”, hän virnisti heti perään, joka teki uuden loven Mishan itsehillintään.

”Minulla on sinulle jotakin, lahja”, Misha sanoi heidän erkaantuessaan ja yritti tavoittaa viileän hillintänsä uudelleen.

”Sinähän jo annoit minulle yhden?” Joni ihmetteli ja Misha hymyili.

”Halusin antaa oikean lahjasi tänä iltana”, hän sanoi ja nousi hakeakseen sen.

Misha palasi lyhyen hetken kuluttua ja ojensi Jonille pienen paketin ennen kuin veti tuolinsa hänen vierelleen. Nuorempi mies virnisti katsoessaan ensin häntä ja sitten lahjaansa uteliaana. Hän tunnusteli rasiaa sormillaan ennen kuin avasi kääreen. Venäläinen mies tarkkaili Jonin ilmettä hymyillen itsekseen samalla, kun hänen sormensa hakeutuivat tämän reidelle, hyväillen hitaasti.

”Tämä näyttää hienolta”, Joni sanoi ottaessaan korun rasiasta ja tunnustellen nahkaista hihnaa ja hopeista laattaa.

”Se on Kalevala kokoelmasta; soturi, minusta se sopisi sinulle upeasti ja koska olen nähnyt sinulla rannekoruja ennenkin, niin ostin samaan sarjaan myös sen.” Misha kohautti olkiaan ja Joni nojautui lähemmäksi halaten häntä tiukasti.

“Kiitos!” Hän hihkaisi ja suuteli Mishan molempia poskia ja lopulta hänen huuliaan, kauemmin tällä kertaa, saaden huokauksen karkaamaan Mishan huulilta.

 “No, tämä on mukava kiitos.” Misha mutisi ja sai uuden suudelman heti perään.

“Kiinnitätkö korun kaulaani?” Joni kysyi käheällä äänellä.

”Toki”, Misha hymyili ja nousi kiinnittäen korun Jonin kaulan ympärille, samalla kun tämä laittoi toisen nahkaisen korun ranteeseensa. Misha ei voinut vastustaa kiusausta ja painoi suudelman Jonin kaulalle ja korvanlehdelle.

”Olet todella komea”, Hän kuiskasi ja Joni katsoi ylös häneen hymyillen.

“Niin sinäkin, erittäin komea, seksikäs…” Joni sanoi nousten ylös kasvotusten Mishan kanssa. He olivat molemmat hiprakassa ja Misha pohti, josko olisi parasta lopettaa juominen siihen. Jos hän humaltuisi enemmän nykyisestä tilastaan, tulisi halun vastustaminen vaikeammaksi ja heidän historiallaan… Jonin huulet painautuivat hänen omilleen, kädet vaelsivat hänen selällään ja Mishan omat käet lepäsivät Jonin lantiolla.

”Ajattelin, että voisimme katsoa jonkin elokuvan yhdessä”, Misha ehdotti lopulta irtauduttuaan suudelmasta.

”Toki, se olisi mukavaa”, Joni nyökkäsi ajatellen mahdollisuutta kuherrella sohvalla. Misha oli addiktoiva; Joni päätti ja mies oli ollut kaikin puolin upea häntä kohtaan, mikä sai hänet haluamaan olla upea myös tälle.

“Popcornia?” Misha ehdotti ja jälleen Joni nyökkäsi. Uusi suudelma, Misha oli varma, että hänen kätensä työskentelisi kiireisenä myöhemmin, kun hän makaisi yksin vuoteellaan. ”Hyvä on, mene istumaan niin teen meille popcornia. Mitä haluaisit juoda?”

”Saisinko oluen?” Joni kysyi. Yksi vielä ei varmaankaan haittaisi? Misha mietti ja suostui.

He istuivat myöhemmin yhdessä sohvalla, Joni hänen sylissään ja hänen päänsä lepäsi Mishan olkaa vasten. Nuorempi mies piteli popcornkulhoa omassa sylissään ja ajoittain syötti hänelle suolaista herkkua, virnistäen ja pussaillen. Misha alkoi nauttia tilanteesta liiankin kanssa ja hänen oli ajoittain muutettava asentoaan vain jotta Joni ei havaitsisi sitä kuinka paljon hän siitä nauttikaan. Se oli… vaikeaa. Hän ei myöskään osannut kieltäytyä, kun Joni pyysi uutta juomaa, oikeastaan hänen oma järjen juoksunsa alkoi jo olla melko kaukainen yritys siinä vaiheessa.  

Misha ei oikeastaan myöhemmin osannut sanoa missä vaiheessa he olivat lakanneet katsomasta elokuvaa ja päätyneet suutelemaan sohvalla Jonin aloitteesta. Misha tunsi vartalonsa vapisevan halusta, hän ei halunnut mitään yhtä paljon kuin jatkaa, mutta samalla hänen järkensä yritti usuttaa lopettamaan. Joni oli humaltunut, hän oli itse hiprakassa ja oli vain liian… aikaista… Mutta siinä hän oli, seksikkään nuorukaisen maatessa hänen yllään suudellen kiihkeänä vailla ainuttakaan merkkiä halusta lopettaa. Mutta Misha oli olla vahvempi nyt! Oli kulunut vasta kolme viikkoa; hän muistutti itselleen jälleen kunnes lopulta toi kätensä Jonin kasvojen sivuille, vetäytyi suudelmasta ja hymyili lempeästi sille hämmentyneelle ilmeelle, joka laskeutui noille kauniille kasvoille.

“Ei ole mitään kiirettä, kai tiedät sen?” Misha kysyi pehmeään sävyyn ja Joni nyökkäsi katsoen häntä hiljaisena. Misha pohti mitä Jonin päässä mahtoi liikkua sillä hetkellä. ”Haluan sinua kyllä, erittäin paljon, mutta voimme edetä hitaasti.”

”Haluan mennä saunaan kanssasi…” Joni kuiskasi ja suuteli hänen huuliaan.

Misha huokaisi mielihyvästä suudelmaan. Sauna? Alaston, hikinen Joni… Alasti yhdessä, luoja! Aikoiko Joni kiduttaa häntä?! ”Sauna?” Hän naurahti. ”Etkö sinä ole valittanut miten kuuma ulkona on ja nyt haluat mennä saunaan?!” Misha virnisti ja sipaisi Jonin hiuksia taaksepäin, toivoen tämän muuttaman mielensä sillä rehellisyyden nimissä, jos hän näkisi Jonin alasti ja hikisenä vierellään, hän ei ollut varma voisiko pysyä tiukkana.

”Niin”, Joni virnisti takaisin. ”Se on erilaista saunassa. Haluan mennä… Sanoit, että saan toivoa mitä tahansa tänään…” Hän jatkoi ja mutristi alahuultaan. ”Ole kiltti?”

”Hyvä on”, Misha huokaisi. ”Jos tahdot niin”, hän hymyili ja Joni nousi hänen yltään, jotta Misha voisi liikkua. ”Käyn laittamassa kiukaan päälle ja tulen sitten takaisin.” Kun Misha oli mennyt, Joni tyhjensi lasinsa ja nousi.  Hän käveli kirjahyllyä kohti, mistä löysi joitakin valukuva-albumeja ja käveli takaisin sohvalle istuutuen alas. Joni ryhtyi selailemaan albumia hitaasti.

Kun Misha palasi, Joni katsoi ylös häneen ja virnisti. ”Sinä olet tässä, eikö?” Hän kysyi osoittaen yhtä kuvaa. Misha astui lähemmäksi, katsoi ja nyökkäsi. Kuvassa hän oli 5-vuotias ja istui isoäitinsä sylissä. ”Suloinen”, Joni hymyili katsoen kuvaa. ”Kuka tämä nainen on?”

”Isoäitini, äidin puolelta”, hän vastasi ja istui Jonin vierelle.

”Dima on tainnut mainita hänet, hän lähettää teille villasukkia jouluksi?”

”Niin, joka vuosi”, Misha virnisti ja Joni katsoi häneen.

”Hän ei tiedä, että olet homo? Tai, että Ivo…”

”Ei. Moni sukulaisistamme Venäjällä ei tiedä. Olen kyllä miettinyt, että isoäiti varmaan hyväksyisi asian, ehkä kerron hänelle jokin päivä.”

Joni nyökkäsi ja katsoi naisen kuvaa hymyillen hieman. ”Hän näyttää lempeältä.”

”Sinun koko sukusi taitaa tietää?” Misha kysyi luoden Joniin lempeän, uteliaan katseen.

”Niin, en koskaan ole edes yrittänyt tapailla tyttöjä. He voivat olla niin ärsyttäviä, tiedäthän?” Joni kohautti harteitaan ja Misha ei voinut olla virnistelemättä. ”Tarkoitan, eivät kaikki ole ärsyttäviä, kun he ovat ystäviäsi ja silleen, mutta sitten kun he yrittävät olla enemmän ja kuvittelevat voivansa tehdä sinusta heteron, niin vissiin! Ja kyllä naisetkin osaavat olla pervoja! Olin 14-vuotias, kun eräs setäni vaimon ystävä yritti iskeä minua, kosketteli tiedät kyllä mistä, ja ehdotti voivansa viedä minun poikuuteni. No, olihan se nainen humalassa, mutta… hyi helvetti. Minua rupesi vain oksettamaan ja sanoin sen kyllä hänelle.”

”Olen varma, että sanoit”, Misha virnisti Jonin kaulaa vasten saaden melko selkeän mielikuvan tilanteesta. ”Miten isäsi reagoi kuin kerroit, että olet homo?”

”Hän otti sen tosi hyvin… En tiedä, ehkä hän oli aavistanut jotain? Kerroin hänelle, kun oli seitsemännellä luokalla. Yksi poika, johon olin ihastunut haukkui minua ensin mustalaiseksi”, Joni katsahti Mishaan huvittuneena. ”En edes muista mistä kinamme alkoi, sitten hän vielä haukkui minua homoksi tai sanoi totuuden tai mitä vaan…” Joni pyöräytti silmiään ja naurahti. ”Jouduimme puhutteluun koulussa siitä tappelusta ja, kerroin sitten isälle. En minä siitä pojasta enää sen jälkeen tykännyt.”

He katsoivat toistensa silmiin ja Misha hymyili. ”Isäsi on aika hyvä tyyppi.” Hän sanoi.

”Niin on”, Joni myönsi. ”Olen onnekas.” Hän lisäsi. ”Hän otti sen silloin tosi hyvin. Mutta luulen että hän kuitenkin oli hieman järkyttynyt, kun myöhemmin yllätti minut suutelemassa serkkuni ystävää.”

“Ah! Herra taikakäsi!” Misha muisti ja Joni töytäisi leikkisästi hänen käsivarttaan. ”Auts, mutta puhumme nyt samasta kaverista, vai mitä?”

”Niin…” Joni myönsi. “Hei, saanko lisää juotavaa. niin kerron sinulle?”

“Hmm…” Misha epäröi ja katsoi häneen. “Voitko varmasti ihan hyvin?”

“Totta kai! Olen ehkä hiprakassa, mutten humalassa!” Joni vakuutti hieman ärsyyntyneenä. “Olen kaksikymmentä ja haluan juhlia!” Hän jatkoi ja mutristi jälleen alahuultaan sillä suloisella tavalla, jota Mishan oli vaikea vastustaa.

”Hyvä on, mitä haluaisit?”

”Vodkaa”, jälleen tuo häiritsevän viaton katse, Misha virnisti ja pudisti päätään.

”Hyvä on, haen sinulle vähän vodkaa…” Hän käveli keittiöön ja teki heille molemmille drinkit karpalomehulla. Kun hän istui takaisin Jonin viereen, nosti nuorempi mies toisen jalkansa hänen jalkojensa väliin ja otti mukavan asennon. Misha kietoi kätensä Jonin harteiden ympäri, tämä läheisyys jonka he nyt jakoivat, tuntui todella mukavalle. ”Hän siis yllätti teidät suutelemasta?”

“Niin ja hän oli niin punainen kasvoistaan. Me kun emme vain suudelleet, me makasimme sängyllä päällekkäin ja suutelimme. Kun Timo näki isäni ovella, hän näytti siltä, kuin olisi saanut sydänkohtauksen ja isäni huusi hänelle. Tiedäthän sinä millainen isäni on”, Joni pyöräytti silmiään. ”Tästä seurasi hyvin kiusallinen hetki, jolloin isä yritti selittää turvaseksistä, hormoneista ja siitä, että olin aivan liian nuori harrastamaan seksiä. ” Joni veti syvään henkeä ja katsoi sitten Mishaan. ”Oletko sinä koskaan tapaillut tyttöjä?”

“Olen. Olin 14-vuotias. Hänen nimensä oli Galina, olemme yhä ystäviä hänen kanssaan. Tapasimme jo lapsina, kun vielä asuimme Venäjällä ja myöhemmin, joka kesä kun olimme siellä lomilla.”

“Makasitko hänen kanssaan?” Joni kysyi uteliaana. Misha siemaisi juomaansa ja virnisti katsoessaan häneen.

”Kyllä, menetin poikuuteni tytölle”, hän tunnusti.

“Oliko se iljettävää? Piditkö siitä?” Joni teki ilmeen, joka sai Mishan nauramaan.

”Ei, ei se iljettävää ollut, mutta erilaista… Kuvittelin kyllä hänen tilalleen erään toisen.” Misha silitteli Jonin hiuksia katsellen tämän kasvoja.

“Kenet?”

“Oletpa utelias”, Misha virnisti. “Vain erään pojan siltä samalta kylältä, olimme ystäviä.”

”Minkä näköinen hän oli?”

“Hoikka, tummahiuksinen…” Misha piti pienen tauon. “Ei niin komea kuin sinä”, hän lisäsi mikä sai Jonin virnistämään tyytyväisenä, lähes ylimielisesti, mikä Mishan silmissä oli vain suloista. ”Olet komein mies jonka tiedän”, Misha tunnusti. Alkoholi sai hänet rehelliseksi ja oli hauska kertoa kohteliaisuuksia Jonille kohottaakseen tämän haavoittuneen itsetunnon entiselle tasolleen.

“Kiitos”, Joni kuiskasi painautuen lähemmäs. Misha hieroi nenäänsä hänen nenäänsä vasten.

”Pidät kohteliaisuuksista, etkö pidäkin kakara?” Misha kuiskasi hellään äänensävyyn, jotta Joni ei tulkitsisi sitä loukkaukseksi.

“Pidän”, Joni virnisti. “Olenhan malli…”

”Totisesti.”

“Kuka oli se poika, jonka kanssa olit ensimmäistä kertaa?”

“Olin kuudentoista, hän oli samanikäinen ja tapasimme netissä. Me juttelimme jonkun aikaa, tapasimme, hän halusi seksiä ja harrastimme sitä. Mutta siihen se oikeastaan jäi, olimme liian erilaisia. Minulla on ollut yhden yön juttuja, kun olin nuorempi, mutta nautin seksistä enemmän parisuhteessa, paljon enemmän.” Joni hymyili tähän ja suuteli Mishan huulia.

“Mennään nyt saunaan?” Joni ehdotti ja tarjosi kätensä johon Misha tarttui.

He astuivat pukuhuoneeseen; Misha tunsi pulssinsa kiihtyvän Jonin riisuessa korunsa hitaasti ja asettaessaan ne pöytätasolle. Nuorukainen hymyili hänelle ja Misha hymyili takaisin, hieman hermostuneena tilanteessa, jossa yleensä olisi ollut itsevarma, eikä olisi epäröinyt ottaa kontrollia. Hän halusi ottaa kontrollin, olla siinä normaalissa tilanteessa, mutta Joni… Vain kolmea viikkoa aiemmin hänen entinen poikaystävänsä oli tehnyt sen kamalan asian hänelle.

Nuorempi mies riisui paitansa ja Misha seurasi esimerkkiä. Tapa jolla Joni katsoi häneen, tapa jolla hän hymyili, oli vaarallisen helppoa unohtaa ja huijata itsensä uskomaan, että kaikki oli hyvin ja että se mitä mökillä oli tapahtunut, oli vain painajaista, ei totta. Tämä oli totta, Joni ja hän kahden. Nuorukaisen kädet avasivat sortsinsa ylimmän napin, sitten vetoketjun, liikkeet vaikuttivat hidastetuilta, katse, pehmeä nauru, Joni virnisti miltei ujosti ja käänsi sitten katseensa.

Misha nielaisi ja avasi vyötään, hänen kätensä vapisivat aavistuksen. Joni oli siinä, puolittain jo alasti, kangas liukui alas paljastaen tämän hyvinmuodostuneet pakarat. Tämä oli kidutusta! Joni vilkaisi häneen olkansa yli ennen kuin astui suihkuhuoneeseen. Misha sai riisuuduttua, kuuli suihkuveden juoksevan, hänen elimensä oli jo puoliksi kovettunut, tämä oli järjetöntä! Hän miltei halusi nauraa, halusi, halusi niin kovin… Suihku sammutettiin ja Misha kuuli saunan oven käyvän. Hän seurasi, kasteli hiuksensa nopeasti ennen kuin seurasi Jonia saunaan.

Saunahuone oli melko pieni, vain kolme, ehkä neljä mahtuisi sen lauteille istumaan, riippuen heidän koostaan. Pienet askeleet, ylin laude, Joni istui nurkkauksessa, polvet vedettynä rintaansa vasten, hänen leukansa leväten niiden yllä. Hänen hiuksensa olivat märät ja vartalo kimmelsi vesipisaroista ja hiestä. Nuorukainen hymyili. Mishalla ei ollut oikeastaan mitään keinoa peittää puolittain kiihottunutta tilaansa hänen kiivetessään askelmat ylös. Jonin katse laskeutui hänen vartalollaan, mutta oli vaikeaa lukea tämän ilmettä.  Misha istui alas ja sipaisi märkiä hiuksiaan taakse. Lämpö oli 65Celciusta, mikä tuntui miellyttävältä eikä liian tukahduttavalta, Misha ei ollut koskaan nauttinut kovista löylyistä, kuten monet hänen suomalaiset ystävänsä. ”Haluatko, että heitän vettä kiukaalle?” Misha kysyi vilkaisten Jonia samalla kun nosti polvensa ylös, niin ettei hänen elimensä olisi niin selkeästi esillä.

 ”Heitä vain…” Joni vastasi hymyillen ja Misha tarttui kauhaan viskoen vettä kiville jotka nostattivat sen höyrynä ylös. ”Lisää? Pidätkö kuumemmasta?”

”Tämä kelpaa, nyt”, Joni vastasi ja hieman epäröiden hivuttautui lähemmäs saaden Mishan nielaisemaan. Tämä ei voinut olla hyvä idea, eihän? ”Hei”, Joni kuiskasi päästyään hänen vierelleen, hänen sormensa koskettaessa Mishan kosteaa käsivartta.

”Hei”, Misha ei voinut olla virnistämättä takaisin. Tilanne oli vain niin kummallinen ja… kiihottava.

”Oletko muhinoinut koskaan saunassa?”

“Hmmm… En voi sanoa, että olisin”, Misha vastasi. Etäisesti hän mietti, jos Joni oli tehnyt sen Chrisin kanssa, mikä sai hänet olemaan kysymättä samaa. Sillä hetkellä Misha ei halunnut ajatella, että kyseinen ihminen oli koskaan ollut osa Jonin elämää. Hänen ajattelunsa alkoi olla hänen alapäänsä johdateltavissa.

”Haluatko?” Joni kysyi onnistuen jälleen näyttämään kovin viattomalta. Hän nojautui eteenpäin ja painoi huulensa Mishan poskea vasten. Ja mitä Misha oikein saattoikaan vastata tuohon kysymykseen? Jos hän vastaisi ei, olisi se valhe ja saattaisi loukata Jonia… Hän käänsi kasvonsa nuorempaa miestä kohti ja siveli kädellään tämän kasvoja, tässä hämärässä valaistuksessa hän ei edes havainnut himmeneviä mustelmia.

”Haluan…” Hän kuuli itsensä lopulta kuiskaavan ja Joni suuteli häntä pehmeästi. Nuorukaisen hengitys tuntui kuumalle Mishan ihoa vasten. Vaalea mies toi kätensä Jonin pään taakse, sormet kulkien tämän märkien hiusten läpi. Hän laski jalkansa hitaasti ja tunsi elimensä nytkähtävän veren pakkautuessa nopeammin alas täyttäen sen suonet. Joni liikkui istumaan hänen syliinsä ja Misha huokaisi vapisten hieman samalla kun toi kätensä Jonin alastomalle ja kuumalle iholle, pysähtyen lepäämään pakaroiden ylle. ”Joni…” Hän kuiskasi epävarmana siitä mitä hänen tulisi sanoa. Hän halusi nuorempaa miestä sylissään niin paljon, että se halu oli tehdä hänet hulluksi ja vaikka hän tiesi ettei heidän tulisi kiirehtiä, oli vaikea sanoa se ääneen nyt.

“Olen tässä…” Joni kuiskasi suudellen häntä uudestaan eikä Misha voinut olla vastaamatta siihen nälkäisesti. Hän ei voinut ajatella selkeästi, se oli aivan liikaa, totisesti liikaa. Hän toi kätensä heidän vartaloidensa väliin, Jonin elimelle tyytyväisenä havaitessaan, että myös se oli puolittain kovettunut, mikä lisäsi hänen omaa kiihkoaan ja nälkäänsä.

”Mennäänkö suihkuun?” Misha kuiskasi, olo alkoi olla tukahduttavan kuuma ja heidän vartalonsa olivat liukkaita toisiaan vasten.

“Hyvä on”, Joni vastasi, antoi vielä uuden suudelman ennen kuin nousi. He astuivat suihkukoppiin yhdessä ja pesivät toisensa ja kun Joni pesi hellästi Mishan nyt jo täysin kovettuneen peniksen, ei hän näyttänyt ainuttakaan merkkiä pelosta tai epämukavuudesta. Nuorempi mies näytti ainoastaan uteliaalta, mikä kannusti Mishaa ajattelemaan, että olisi ihan ok harrastaa seksiä tämän kanssa. Misha otti pyyhkeen, kuivasi Jonin hellästi ja kietoi pyyhkeen tämän lantion ympärille ennen kuin toisti saman itselleen. Uusi suudelma, halu voimistui entisestään ja Misha nosti Jonin ylös.

“Haluan sinua.” Misha henkäisi kävellessään Joni sylissään kohti olohuonetta.

”Minäkin haluan sinua.” Joni vakuutti, jälleen suudellen häntä ,mikä sai Mishan murahtamaan halusta. Oli vaikea kävellä näin, olohuone oli vain lähinnä, Ivo ei tulisi kotiin vielä tunteihin ja sohva oli tarpeeksi leveä ja pehmeä. Misha laski Jonin lattialle, asetti pyyhkeen sohvalle ja istui alas vetäen tummahiuksisen miehen syliinsä.

”Oletko varma?” Misha kysyi hengästyneenä suudelmien välistä.

”Olen”, Joni kuiskasi ja kun Misha usutti häntä makuulle sohvalle, Joni totteli ja seurasi toista miestä tarkkaavaisena katseellaan. Misha istui hänen vierelleen, nosti Jonin jalan ja suuteli ja nuoli hänen varpaitaan, mikä sai Jonin hihittämään yllättyneenä; oliko molemmilla veljeksillä jonkinlainen jalkafetissi? Hän mietti tuntien kuumotuksen leviävän ihollaan, poskilleen. Misha virnisti hänelle, miehen silmät olivat paljon tummemmat nyt, himo oli ilmiselvä. Joni huokaisi mielihyvästä, kun Misha jatkoi suudellen hänen vasenta nilkkaansa, pohjetta, edeten reiden sisäsyrjän herkälle iholle ja lopulta… Lämpimät huulen hyväilivät hänen elintään, kuuma hengitys, Joni vapisi mielihyvästä Mishan suudellessa ja nuollessa hänen penistään ja kiveksiä joka puolelta. Tilanne oli jokseenkin hullu, mutta tuntui niin hyvälle! Jonin huokaukset voimistuivat, kun Misha otti hänen pituutensa viimein huuliensa väliin, imien häntä innokkaana samalla, kun kostea sormi hyväili hänen aukkoaan.

Joni henkäisi tuntiessaan sormenpään liukuvan hitaasti sisään; se todella tapahtuisi, he harrastaisivat seksiä ja Misha työntyisi häneen. Joni käänsi päätään sivuun, jotta näkisi toisen miehen täysin kovettuneen elimen, hänen sydämensä alkoi lyödä tiheämmin ja hän huomasi toivovansa ettei Misha olisi niin… kookas. Hermostuneisuus levisi hänen vatsanpohjassaan, hänen vartalonsa alkaessa pelätä kipua, joka seuraisi. Hän yritti muistuttaa itselleen, että kipu jonka muisti oli enemmänkin liittynyt Chrisiin, eikä Mishaan, Mishan kanssa hän oli nauttinut. Chrisin ajatteleminen oli kuitenkin huono idea, hänen vartalonsa alkoi vapista hieman minkä Misha huomaisi ja sai miehen katsomaan ylös hänen kasvojaan imiessään häntä.

Jonin onnistui hymyillä miehelle, hän toi kätensä Mishan kosteisiin hiuksiin ja juoksutti sormiaan niiden läpi. ”Tuntuu hyvälle”, hän kuiskasi kannustaakseen tätä jatkamaan.

Misha piti katseensa Jonin kasvoissa samalla kun jatkoi tämän hyväilemistä suullaan, hän liikutti sormeaan varovasti Jonin sisällä, tuntien tiukkuuden sormensa ympärillä. Hän tarvitsisi jotakin, liukaste oli yläkerrassa hänen huoneessaan, eikä tätä oltu suunniteltu. Mutta hän todella tarvitsi liukastetta ja ehkä kondomin myös sillä… No, tässä tilanteessa tuntui järkevämmältä käyttää sitä.

Ivon huone oli lähellä! Misha keksi sitten ja nosti päätään jatkaen nuoremman miehen hyväilyä kädellään. Ivolla olisi liukastetta ja kondomeja, tuskin hänen veljensä olisi nyt kaikkia ottanut mukaansa ja eiköhän Jamilla olisi oma liukasteensa, joten… Hän voisi ainakin tarkistaa.  

”Odota tässä Joni, käyn hakemassa liukasteen, okei?” Hän sanoi ottaen Jonin käden ja toi sen oman kätensä tilalle, jotta tämä jatkaisi itsensä hyväilyä. Joni nyökkäsi ääneti ja Misha nousi kiirehtien kohti Ivon makuuhuonetta.

Onneksi molemmat tarvittavat löytyivät ilmeisemmästä paikasta; yöpöydän ylälaatikosta. Misha hymyili Jonille palatessaan huoneeseen. Joni hyväili itseään hitain miltei varovaisin liikkein, posket punoittivat ja hänen silmissään oli lähes ujo katse. Misha tuli lähemmäksi, polvistui sohvan vierelle ja suuteli nuorukaista.

“Näytät niin seksikkäältä”, Misha kuiskasi.

”Niin sinäkin”, Joni kuiskasi takaisin. Hän tunsi olonsa hieman epävarmaksi maatessaan siinä niin paljaana, aikeissa harrastaa seksiä, mutta hän yritti parhaansa olla ajattelematta pelkojaan. Hän tarvitsi tätä, he tarvitsivat tätä; jos he harrastaisivat seksiä, niin Chris unohtuisi, niinhän? Joni halusi uskoa, että tämä oli se lääke jolla hän unohtaisi tapahtuneen, että tämän jälkeen kaikki voisi olla taas normaalia ja helppoa. Hän ja Misha olisivat yhdessä ja jossakin välissä olisi nopea oikeudenkäynti, jonka seurauksena Chris lähetettäisiin takaisin Kanadaan, eikä hän tarvitsisi kuulla entisestään enää koskaan. Joni halusi vakuuttaa itselleen, että se todella voisi olla juuri niin helppoa. ”Haluan sinua, Misha”, hän lisäsi ja kosketti vaalean miehen käsivartta. ”Tarvitsen sinua”, hän lisäsi.

Misha suuteli nuorempaa miestä nälkäisesti, Jonin sanat työntäen yhä lähemmäksi sitä rajaa jonka yli menemällä oli mahdotonta ajatella järjellisesti, olla vain himojensa vietävänä. Hänen hengityksensä oli raskasta hänen levittäessä liukastetta Jonin aukolle. Mishan sormi kierteli pikkuruista aukkoa ennen kuin hän työnsi varoen ensimmäisen sormensa sisään, Joni huokaisi ja Misha seurasi hänen ilmettään kumartuen lopulta suutelemaan Jonin elimen päätä. Hän nuoli lämpimän ihon suonikasta pintaa ja lopulta otti pituuden jälleen huultensa väliin. Joni huokaisi voimakkaammin, Mishan toinen käsi liikkui hyväilemään hänen kasvojaan ja Joni antoi huulensa koskettaa sormia hellästi suudellen, näykkien ja nuolaisten. Toinen sormi työntyi ensimmäisen seuraksi ja hetkeksi Joni tunsi jännittyvänsä. Mitä jos Chris saisi tietää? Mitä jos he oikeudessa tietäisivät hänen maanneen Mishan kanssa näin aikaisin? Nämä olivat typeriä ajatuksia, joita Joni ei kuitenkaan saanut vaiennettua.

”Kaikki ok?” Misha kysyi korvaten suunsa kädellään Jonin elimellä.

”On…” Joni vastasi ja yritti parhaansa keskittyä siihen mielihyvään jota Mishan käsi toi hänelle.

”Rentoudu, yritä vain rentoutua…” Vaalea mies kuiskasi lempeällä äänellä, pitäen liikkeensä hellinä. ”Hengitä rauhassa ja rentoudu…” Joni yritti rauhoittua ottamalla muutaman syvän hengityksen, katsoen samalla venäläisen kasvoja. Tuntui tärkeältä nähdä Misha, muutoin hän pelkäsi mielensä horjuvan siihen pelkoon, että se olisikin Chris.

Misha ei kiirehtinyt valmistelun kanssa, kun Joni viimein tuntui tarpeeksi rennolta hän ohjasi tätä nostamaan lantiotaan jotta sai asetettua tyynyn tämän alle. ”Onko näin hyvä?” Hän kysyi ja Joni nyökkäsi katsoen häneen. Misha pyyhki kätensä pyyhkeeseen ennen kuin käytti hampaitaan avatakseen kondomin kääreen.

“Luuletko etten ole puhdas?” Joni kysyi tuntien olonsa kummallisen loukkaantuneeksi. He eivät olleet käyttäneen kondomia kahdella edellisellä kerralla ja jos he olisivat käyttäneet viimeksi, niin sitten Chris ei ehkä olisi… Hänen ajatuksensa alkoivat vaarallisesti ajautua jälleen siihen suuntaan. Entä jos Chris olikin pettänyt häntä? Jos Chrisillä olikin joku tauti ja… Misha hymyili hänelle ja suuteli hänen poskeaan.

”Tiedän, että olet terve Joni. On vain parempi käyttää tätä nyt, en halua vahingoittaa sinua mitenkään, se on vain sinun suojaksesi, okei? Rentoudu nyt.” Misha sanoi ja asetti kondomin paikalleen ennen kuin asetti uuden suudelman hänen huulilleen ja siirtyi varoen sohvalle hänen avoimien reisiensä väliin. Uusi suudelma, Mishan kieli liikkui hänen avonaisten huuliensa väliin, Joni vastasi hitaasti, hyväili kielellään hellästi toista. Kun Mishan kovettuneen elimen pää painautui hänen aukkoaan vasten, Joni värähti. Se todella tapahtuisi, hänen sydämensä lyönnit kiihtyivät entisestään, mutta hän ei aikonut perääntyä nyt, vakuuttuneena siitä, että tämä olisi keino parantaa kaikki, parantaa hänet, niin että hän voisi jatkaa elämäänsä Mishan kanssa.

Misha jatkoi Jonin suutelemista hellästi asettautuessaan tätä vasten ja alkaessaan työntyä tämän sisään. Nuorempi mies haukkoi henkeään ja kun Misha sai työnnettyä elimensä pään sisään, Jonin vaikerrus sai hänet pysähtymään. Jonin lihakset jännittyivät hänen ympärillään estäen hellän etenemisen, eikä Misha halunnut jatkaa voimalla. ”Oletko kunnossa? Haluatko, että lopetan?” Hän kysyi suudellen Joni poskea pehmeästi ja pyyhkäisten kosteuden tämän silmien alta pysyen aloillaan.

”Ei, älä lopeta”, Joni vastasi itsepäisesti haluten todistaa sekä itselleen, että Mishalle, ettei raiskaus ollut pilannut häntä. ”Älä lopeta”, hän toisti ja onnistui jopa hymyillä. Joni liikutti käsiään Mishan selällä alas tämän pakaroille ja puristi niitä kannustaakseen miestä. Misha murahti, lihakset antoivat hieman periksi ja tekivät etenemisen mahdolliseksi.  Misha työntyi syvemmälle tiukkaan, järjettömän miellyttävään lämpöön aina pohjaan asti.

Joni kiristi hampaitaan, tunsi kipua ja hänen otteensa Mishan pakaroista tiukkeni. Hän ei halunnut itkeä, se oli viimeisin asia mitä he nyt tarvitsivat. Pidempi mies suuteli hänen otsaansa ja pysyi hetken liikkumatta hänen sisällään. ”Sinuun sattuu”, hän totesi.

“Olen kunnossa”, Joni vakuutti ja Misha toi kätensä heidän vartaloidensa väliin hyväilläkseen hänen pehmennyttä elintään, joka alkoi vastata kosketukseen. Joni nuolaisi huuliaa ja huokaisi hiljaa mikä sai Mishan hymyilemään sillä samalla Joni rentoutui tarpeeksi tehdäkseen edestakaisen liikkeen mahdolliseksi.

”Luoja…” Misha mutisi itsekseen, vapisten mielihyvästä samalla kun otti tasaisemman rytmin. ”Tunnut uskomattomalta… Joni…” Uusi huokaisu hän toi kätensä tummiin kosteisiin hiuksiin ja suuteli tämän täyteläisiä huulia

Paino hänen päällään sai Jonin tietoiseksi siitä, että hänen kaikki mustelmansa eivät olleet parantuneet niin hyvin kuin hän olisi toivonut. Kipu oli yhä läsnä, muistuttaen välillä itsestään, mutta jättäen samalla tilaa mielihyvälle ja Joni yritti parhaansa keskittyä hyvään. Alkoholi auttoi, ilman sitä häneen olisi luultavasti koskenut enemmän, ilman sitä hän tuskin olisi kyennyt tähän vielä.

Oli liian monta ajatusta; Joni huomasi ettei yksinkertaisesti kyennyt antautumaan nautinnolle kokonaan. Chrisin muisto jaksoi nousta pintaan, kuiskaukset… Se oli turhauttavaa, Joni piteli kiinni Mishasta, käsi kiedottuna tämän olkien ympärille, toinen tämän pään taakse, sormet takertuen kosteiden vaaleiden hiusten ympärille. Hän kietoi jalkansa Mishan ympärille, puristi miehen pakaroita pohkeillaan, kuunteli tämän murahteluja ja raskasta hengitystä.

Misha jatkoi hänen hyväilemistään kädellään, mutta Joni ei kyennyt pääsemään siihen mielentilaan jossa voisi nauttia täysin. Chris oli hänen päänsä sisälle ja sai hänet huokaamaan tuskastuneena. ”Nopeammin…” Hän kuuli itsensä pian kuiskaavan Mishan korvaan, toivoen sen hiljentävän kivuliaat muistot.

Misha katsoi häneen, hänen huulensa olivat kosteat ja raollaan, hiki helmeili hänen otsallaan ja hetkeä myöhemmin heidän huulensa kohtasivat suudelmaan. Liikkeet nopeutuivat, Misha kadotti itsensä nautintoon ja vaikka hän yritti viivytellä toivoen saavansa Jonin tulemaan ensin, kävi nautinto liian suureksi hangata vastaan.

Misha huokaisi Jonin nimeä, lihakset jännittyen hänen saavuttaessaan orgasmin. Liikkeet hidastuivat ja lopulta hän pysähtyi, yritti tasata hengitystään samalla kun lepäsi Jonin vartalon yllä. Hän hymyili ja suuteli Jonin huulia laiskasti yhä nauttien jälkihehkusta.

Mutta Joni ei ollut tullut ja se sai hänet tuntemaan syyllisyyttä. Misha vetäytyi ulos mahdollisimman varovasti ja katsoi huolestuneena Jonin kasvoja. Nuorempi mies näytti olevan jokseenkin epämukava oloonsa, mutta Misha ei ollut varma kuvitteliko vain. ”Oletko kunnossa?” Hän kysyi riisuessaan käytetyn kondomin ennen kuin toi kätensä jälleen hyväilemään Jonin elintä.

“Joo…” Joni nyökkäsi ja yritti hymyillä vaikka tosiasiassa hän tunsi olonsa oudoksi tilanteesta. ”Olet kunnon huora, etkö olekin Joni? Aina valmiina levittämään jalkasi…” Chrisin ääni täytti hänen mielensä. ”Lutka, joka anelee kunnon panoa…”  Joni ei halunnut kuulla tuota ääntä, mutta hänen mielessään kaikki oli liian hämmentävää ja hän oli lähellä itkeä, ärsyyntyneenä itselleen siitä, ettei tämä ollut mennyt niin kuin hän oli suunnitellut. Seksi ei ollutkaan vienyt kuiskauksia pois niin kuin sen oli pitänyt. Hän halusi nauttia, antautua ja nauttia, mutta jokin hänen sisällään esti sen. Tämä nalkuttava tunne esti antautumisen orgasmiin, jota hänen vartalonsa janosi.

Joni toi kätensä Mishan hiuksiin ja antoi hellästi merkin jotta tämä lopettaisi. Misha katsoi häneen hämillään ja Joni tunsi olonsa vain kurjemmaksi. Hän oli vain kehno tekosyy mieheksi, epäonnistunut, huora, häntä nolotti. ”O-olen väsynyt…” Hän kuiskasi. ”Olen pahoillani… luulen…luulen sen johtuvan alkoholista…” Joni pelkäsi, että Misha luuli, ettei hän nauttinut, mutta hän oli kyllä nauttinut, eikä ymmärtänyt mikä hänessä oli vialla, miksi hän ei voinut vain unohtaa ja rentoutua, sallia itselleen orgasmi?

Misha katsoi Joniin surullisena, syyllisyys hänen sisällään kasvoi eikä hän voinut olla tuntematta epäonnistuneensa täysin. Oli ollut aivan liian aikaista, hänen olisi pitänyt olla vahvempi vastustaakseen kiusausta ja nyt hän pelkäsi pilanneensa kaiken ja… Mishaa vaivasi se ettei Joni ollut tullut ja että tämä esti häntä yrittämästä.

”Se tuntui kyllä hyvälle”, Joni kiirehti sanomaan, haluten vakuuttaa toiselle, että syy ei ollut tässä vaan hänessä itsessään. ”Minä vain…” Joni oli lähellä kyyneliä, tuohtuneena itselleen, Chrisille ja sille tunteelle, että hänessä oli jokin vikana.

”Ymmärrän”, Misha sanoi ja toi kätensä koskettamaan Jonin kasvoja. Tunne oli epämukava, syyllisyys vahva, Joni oli poissa tolaltaan ja Misha ei tiennyt mitä sanoa korjatakseen tilanteen. Joni istui hitaasti, vapisi äkillisestä vilusta ja yritti hymyillä tarkkaillessaan Mishaa herkeämättä ja peläten, ettei mies enää haluaisi olla hänen kanssaan; se oli hänen suurin pelkonsa. Joni painautui lähemmäs.

“Minun on kylmä” hän kuiskasi haluten tuntea toisen vahvat käsivarret ympärillään jotka vakuuttaisivat hänet siitä, että kaikki järjestyisi. Misha kietoi kätensä Jonin ympärille hieroen hänen ihoaan hitaasti. ”Nyt voin nukkua vieressäsi, eikö niin?” Joni kysyi lepuuttaen päätään Mishan olalla, toivoen ettei tämä ollut pettynyt häneen.

Misha hymyili sipaistessaan Jonin hiuksia taakse. Hän tunsi olonsa yhä epämukavaksi, kuin hän olisi käyttänyt Jonia hyväkseen. Joni oli luultavasti vain etsinyt läheisyyttä ja ajattelut että sen saamiseksi heidän olisi harrastettava seksiä. Misha oli hämillään ja tuskastunut, ei Joniin, ainoastaan itseensä.

”Toki voit”, hän vastasi. ”Käydään pesulla ja mennään sitten nukkumaan. Kun he kävelivät takaisin suihkuhuonetta kohti, ei Misha voinut olla huomaamatta kuinka vaivalloiselta Jonin kävely näytti aiempaan verrattuna ja se vain kaksinkertaisti hänen tunnontuskiaan. Hänellä olisi pitänyt olla enemmän itsekuria kuin mitä hänellä oli ollut!

Jatkuu…

Web published: My Secret Shore 29.toukokuuta, 2011

© KOLGRIM 

Jatka lukuun 37

My Secret Shore HOME 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s